

Ylikomisario Taponen on aiheuttanut kohua aikaisemminkin Twitterissä.
Ylikomisario Taponen Twitterissä: Viharikosten tutkinta kärkisijoilla
Ylikomisario Jari Taponen vastaa, mitä hän tarkoitti twiitatessaan viharikosten tutkinnan olevan kärkisijoilla.
Taposen mukaan viharikosten priorisointi ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että viharikosten selvittämiseen käytetty aika olisi pois muiden rikosten tutkinnasta.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan, Taponen sanoo.
Taponen ilmoitti Twitterissä, kuinka poliisin toiminnassa keskitytään parhaillaan erityisesti niin sanottujen viharikosten tutkintaan.
– Kiitos kommentista. Vaikka paljon joudutaan priorisoimaan, viharikosten tutkinta kuitenkin nostettu kärkisijoille, Taponen kirjoitti vastauksena kommenttiin, jossa esitettiin, kuinka kansalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta parantaa eniten poliisin suorittama rikosten tutkinta ja selvittäminen.
Onko tuhman puheen tutkiminen tärkeämpää?
Taposen kommentit ovat herättäneet ihmetystä Twitterissä. Yleisessä tiedossa on, kuinka poliisin resurssit eivät tahdo riittää selvittämään kaikkia sille ilmoitettuja rikoksia.
Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin keväällä, kuinka poliisi ei ehdi tutkia väkivaltarikoksia ja kuinka rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet useilla paikkakunnilla.
– Minkä kaiken ohi vihapuheen tutkinta priorisoidaan, tarkoittaako tämä myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Taposelta kysellään.
– Kumpi on tärkeämpää tutkia, tuhma puhe vai rikollinen teko? kuuluu Taposelle osoitettu kysymys, johon hän ei ole vielä ehtinyt vastata.
Strateginen painopiste viharikoksissa
Suomen Uutiset tavoitti Jari Taposen tarkentamaan Twitter-lausuntojaan.
– Viharikosten nostaminen kärkisijoille viittaa poliisihallituksen ja poliisilaitosten tulossopimuksen painopistealueeseen. Tänä vuonna strateginen painopiste siis on viharikoksissa, Taponen sanoo.
Poliisin vuosikertomuksessa 2016 todetaankin, kuinka Poliisihallitus asetti rangaistavien vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelevan työryhmän, joka antoi loppuraporttinsa marraskuussa 2016. Raportissa hahmotellut valtakunnalliset rakenteet ja vastuunjako internetissä tapahtuvien viharikosten torjumiseksi on pantu täytäntöön viime keväänä.
Yhteiskunnallinen merkitys avainasemassa
Tarkoittaako viharikosten priorisointi myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Millaisten rikosten ohi ne poliisin priorisoinnissa menevät? Onko esimerkiksi auton varastaminen vähemmän tärkeää kuin vihaisen puheen tutkinta?
– Kysymys on siitä, että strategisessa asiakirjassa mainitut asiat nostetaan ylös, eli niitä painotetaan strategisesti enemmän. Siihen en voi ottaa kantaa, onko vihapuheen tutkinta tärkeämpää kuin vaikka auton varastamisen, Taponen sanoo.
Hänen mukaansa viharikokset ovat yleisimmin juuri sananvapausrikoksia, kuten kunnianloukkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Myös laittomia uhkauksia ilmenee nettikirjoittelussa.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan. Näin ollen kyse ei siis ole siitä, että viharikosten tutkiminen olisi välttämättä pois muiden rikosten tutkinnasta, Taponen sanoo.
Millä tavalla poliisi priorisoi tehtäviään, millä perusteella tietyn rikoksen selvittäminen on tärkeämpää kuin jonkin toisen?
– Yleisenä ohjeena voi todeta, että mitä vakavammasta rikoksesta on kyse ja mitä enemmän sillä on yhteiskunnallista merkittävyyttä, sitä tärkeämpää rikoksen selvittäminen on, Taponen vastaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laura Huhtasaari: ”Vihapuhesyytöksillä halutaan estää keskustelu niistä ongelmista, jotka jokainen aikuinen suomalainen omin silmin näkee”

Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?

Halla-aho: Suhteellisuutta vihapuhe- ja valeuutiskeskusteluun

Somehuhujen jäljillä: Kyllä, poliisi lakkautti vihapuheen tutkintaryhmän – mutta mikään ei muuttunut

Facebook myönsi oikeudessa: ”Faktantarkastukset” ovat vain mielipiteitä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää