Ylioppilas Pekka Haavisto valittiin aikoinaan EU:n huipputehtävään ilman pätevyyttä: Kertoiko oikeasti koulutuksensa valitsijoille?

Kansanedustaja Pekka Haaviston EUSR-nimityksestä laadittu lehdistötiedote ei tue käsitystä siitä, että Haaviston puutteellinen koulutus olisi ollut nimitystä esittäneen silloisen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Javier Solanan tiedossa. Haaviston itsensä mukaan oli.

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) valittiin 2005 Euroopan unionin (EU) erityisedustajaksi (EUSR) Sudaniin. Haaviston nimitystä EU:n ulkoasiainneuvostolle esitti silloinen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana. Haavisto toimi EUSR-tehtävässä vuoteen 2007 saakka.

Heinäkuussa 2005 laaditussa EUSR-nimitystä koskevassa lehdistötiedotteessa luetellaan Haaviston aikaisempia tehtäviä ja luottamustoimia, kuten se, että Haavisto on toiminut vierailevana professorina Bristolin yliopistossa sekä vierailevana luennoitsijana Helsingin yliopistossa.

Tiedotteessa ei kuitenkaan mainita sanallakaan Haaviston koulutusta. Haavisto on suorittanut ylioppilastutkinnon 1976. Samana vuonna Haavisto myös aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, mutta jaksoi suorittaa opintoja vain noin vuoden verran eikä ole koskaan valmistunut.

EUSR-tehtävässä korkeat pätevyysvaatimukset

Erikoiseksi Haaviston nimityksen tekee se, että EUSR-tehtävään valittavalta edellytetään korkeita pätevyysvaatimuksia. EU:n virallisessa lehdessä vuonna 2007 julkaistussa hakuilmoituksessa mainitaan, kuinka EUSR-hakijalla on muun muassa oltava loppututkinto yliopistosta sekä tutkinnon jälkeen 15 vuoden työkokemus sellaisessa tehtävässä, johon tutkinto luo pätevyyden. Tästä tehtävästä viisi vuotta täytyy olla hankittu korkealla johtotasolla.

Haavistolla ei ole yliopistotutkintoa, joten hän tuli nimitetyksi tehtävään epäpätevänä. Näyttää siis siltä, että joko Solana on päätynyt esittämään Haavistoa tehtävään tietoisena siitä, ettei Haavisto täytä pätevyysvaatimuksia tai sitten tämä on jättänyt kertomatta koulutuksensa tehtävään hakiessaan.

EUSR-nimityksestä 2005 laadittu lehdistötiedote ei tue käsitystä siitä, että Haaviston koulutus olisi ollut Solanan tiedossa. Tiedotteessa lueteltujen Haaviston tehtävänimikkeiden – kuten vieraileva professori sekä vieraileva luennoitsija – taustalta ei käy ilmi, että Haavistolta puuttui EUSR-tehtävässä edellytetty yliopistollinen loppututkinto.

Tehtävästä maksettiin EU:n huippupalkkaa

Kyseinen vuoden 2005 lehdistötiedote on käytännössä ainoa EU:sta saatavilla oleva arkistoitu asiakirja koskien Haaviston EUSR-nimitystä. Sen liitteenä ei ole hakemusta, jolla Haavisto haki tehtävään 2005 eikä liitteenä ole myöskään Haaviston silloin käyttämää ansioluetteloa, josta kävisi ilmi se koulutus, jonka Haavisto ilmoitti 2005.

Iltalehden haastattelussa vuosi sitten Haavisto väitti, että hän olisi ilmoittanut koulutuksensa EUSR-tehtävään hakiessaan.

– Hain samalla cv:llä, jota olen aina käyttänyt. Siinä lukee, että olen valtiotieteiden ylioppilas, Haavisto sanoi Iltalehdelle.

Jos Haaviston väite pitää paikkansa, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että Haavistoa tehtävään esittänyt Solana olisi ollut tietoinen siitä, ettei Haavisto täyttänyt tehtävän pätevyysvaatimuksia.

EUSR-nimitys oli Haavistolle rahallisesti arvokas, sillä tehtävästä on maksettu EU:n korkeinta, AD 16 –tason palkkaa, joka on ollut 16 000 – 18 000 euroa kuukaudessa. Liksa on siis ollut huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Suomen pääministerin tai Suomen tasavallan presidentin palkkio.

Tehtävässä Haavisto on myös ollut erittäin kevyen EU-verotusjärjestelmän piirissä. Palkan päälle on tullut erilaisia verottomia lisiä, etuja sekä korvauksia, jotka pitkälti kompensoivat palkasta maksetun veron määrän.

Ulkopoliittinen johto valmisteli Haaviston valinnan ehdokkaaksi

Miten Haavisto päätyi lähettämään hakemuksen EUSR-tehtävään? Suomen Uutiset kysyi asiasta ulkoministeriön tietopalvelusta. Tarkastaja Sami Heinon mukaan EU:n neuvoston sihteeristö ilmoittaa ensin jäsenmaille EUSR- tehtävän olevan avoinna ja jäsenmaat voivat sen jälkeen esittää ehdokkaita.

– Suomen ehdokkaan valinta on tapahtunut ulkopoliittisen johdon valmisteluna, jossa Haavisto on identifioitu sopivaksi ehdokkaaksi. Kirjallista dokumentointia tästä ei ole ulkoasiainministeriön arkistossa, Heino sanoo.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle toimitetusta tiedotteesta selviää, kuinka neuvoston sihteeristön edustajista ja poliittisten- ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajasta koostuva tiimi haastatteli ehdokkaat. Tiimin suosituksen perusteella Solana päätyi esittämään ulkoasiainneuvostolle Pekka Haaviston nimittämistä tehtävään.

Vuonna 2005 Suomen ulkopoliittiseen johtoon kuului silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hän ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, tiesikö hän itse Haaviston puutteellisesta koulutuksesta.

– Kyse on sellaisista EU:n tehtävistä, joihin – toisin kuin komissaarin kohdalla – kuka tahansa voi koettaa hakeutua ja josta unioni päättää itse ja itsenäisesti. Toki jäsenvaltiot pyrkivät tukemaan oman maansa pätevien kansalaisten hakuja erilaisiin tehtäviin, mutta mitään virallista roolia niillä ei prosessissa ole, Tuomioja sanoo.

Haavisto: Keskustelu Solanan kanssa takasi valinnan

Haaviston nimityskäsittelystä ei ole merkintöjä myöskään valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnan eikä valtioneuvoston yleisistuntojen asiakirjoissa.

EU-tasolla nimityksen sisältävää yhteistä toimintaa puollettiin ilman keskustelua olleena asiana suurlähettiläskomitea Coreperissa heinäkuussa 2005 ja nimityksen sisältänyt yhteinen toiminta hyväksyttiin tuolloin päätösasiana yleisten ja ulkoasioiden neuvoston kokouksessa.

Suomen uutisten tavoittama Pekka Haavisto kertoo, kuinka hän päätyi hakemaan EUSR-tehtävää vuonna 2005 nopealla aikataululla.

– Olin ollut sitä ennen YK-tehtävissä. Sain Brysselistä Javier Solanan toimistosta puhelinsoiton, jossa minua kehotettiin hakemaan tehtävään, Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan hänen koulutuksensa oli nimityksestä päättäneen EU:n ulkoasiainneuvoston tiedossa.

– Tottakai se oli tiedossa. Solanan esikunnassa tehtävään etsittiin parasta mahdollista henkilöä, jolla oli kokemusta alueelta ja joka tunsi rauhanprosessin eri osapuolet. Olen lähettänyt hakemuksen liitteenä cv:n kun sitä on pyydetty.

Jos koulutuksesi oli tiedossa, niin miten on mahdollista, että tulit valituksi tehtävään, jonka kelpoisuusedellytyksenä on yliopistollinen loppututkinto, jota sinulla ei ole?

– Sitä pitää kysyä EU:lta ja Solanalta. Se on ollut EU:n omaa päätöksentekoa. Tehtävään hakiessani kävin Solanan kanssa pitkän keskustelun Sudanin tilanteesta ja EU:n toimintamahdollisuuksista rauhan edistämiseksi, se varmaan oli peruste että tulin valituksi.

Miksi EU:n ulkoasiainneuvoston päätösmuistiossa on tiedot aiemmista tehtävistäsi, mutta siinä ei ole mitään mainintaa koulutuksestasi?

– Käsitykseni mukaan ulkoasiainneuvosto pani paljon painoarvoa ministerikokemukselleni ja käytännön YK-kokemukselleni alueelta. Tutkinnot mainitaan ansioluettelossa silloin kun niitä on.