Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan tälle vuodelle ryhmärahaa on jaossa keskimäärin 3 200 euroa aluevaltuutettua kohden. Yhteensä tukirahaa on tarjolla noin 4,6 miljoonaa euroa. Viime vuonna ryhmärahoja oli jaossa keskimäärin 3 590 euroa valtuutettua kohden.
Aluevaltuustoissa on 59–79 jäsentä alueiden asukaslukujen mukaan. Hyvinvointialueita on 21.
Valtuustoryhmien tukemiseen käytettiin hyvinvointialueiden aloittaessa selvästi nykyistä enemmän rahaa: vuonna 2023 ryhmäraha oli keskimäärin noin 4 550 euroa valtuutettua kohden, ja yhteensä tukirahaa oli tarjolla yli 6,4 miljoonaa euroa.
”Rahojen leikkaamisesta päättäminen ei ole vaikeaa”
Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti Tampereen yliopistosta ei ole ryhmärahojen pienenemisestä yllättynyt.
– Monet aluevaltuutetut ovat itsekin pitäneet ryhmätukia isoina. Näiden rahojen leikkaamisesta päättäminen ei ole vaikeaa.
Viime vuotta vähemmän ryhmärahaa on tälle vuodelle varattu kymmenellä alueella.
Suurin romahdus on tapahtunut Lapin hyvinvointialueella, jossa aluevaltuusto päätti, että ryhmärahaa ei myönnetä tänä vuonna lainkaan.
Taustalla on alueen heikko taloustilanne. Alue on arviointimenettelyssä.
Vielä viime vuonna leikattiin mieluummin hoidosta
Perussuomalaiset aluevaltuustoryhmät ovat pitkään vaatineet poliitikkojen ylisuurista palkkioista leikkaamista ja muun muassa ryhmärahoista luopumista kokonaan sen sijaan, että leikataan asukkaiden hoidosta tai soten henkilökunnasta. Viime joulukuussa Pirkanmaan aluevaltuutettu Sami Kymäläinen arvosteli Pirhan aluevaltuustoa päätöksestä, joka säilytti puolueiden ryhmärahat satojen tuhansien eurojen tasolla, vaikka hallitus leikkasi poliitikoille korvamerkittyä rahoitusta.
– Tilanne on ennenkuulumaton. Hallituksen korvamerkitylle rahoituksen leikkaukselle viitattiin kintaalla, ja rahat kerättiin puolueiden taskuihin. Samaan aikaan Pirhan henkilöstön etuja leikattiin sadoilla tuhansilla euroilla ja 140 ihmistä odottaa työsuhteensa päättämistä massiivisten yt-neuvotteluiden jäljiltä, Kymäläinen kritisoi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella päädyttiin puolestaan miljoonan euron leikkauksiin ensihoidosta vain perussuomalaisten vastustaessa päätöstä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti Ekhvan kokouksessa, että puolueille maksettava ryhmäraha olisi lopetettu kokonaan.
– Sillä tavalla olisi voitu ehkä säästää viidestä kuuteen työpaikkaa hyvinvointialueella, mutta valtuusto äänesti ylivoimaisesti sitä vastaan. Olisi ollut eteläkarjalaisille hoitajille solidaarisuuden osoitus, jos ryhmärahasta olisi luovuttu, kertoi perussuomalaisten varavaltuutettu Lauri Laitinen.