

Jarno Mela
Arto Luukkanen: Venäjällä suuretkin asiat voivat alkaa pienistä mielenosoituksista
Oppositiopoliitikon törkeä murha voi vielä saada aikaan liikehdintää, joka vie Venäjää kohti suuria muutoksia. Boris Nemtsovin myötä maan nykymenoa vastustavat ovat saaneet keulakuvakseen marttyyrin, joka maksoi sanavapaudesta korkeimman hinnan.
Nemtsovin murhan seurauksia arvioi Suomen Uutisille Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen lehtori ja dosentti Arto Luukkanen (ps.).
Miksi Venäjän entinen varapääministeri Boris Nemtsov murhattiin?
Todennäköinen syy Nemtsovin murhaan liittyy hänen poliittiseen toimintaansa. Nemtsov oli oppositiossa ja vastusti Ukrainan sotaa. Näyttää todennäköiseltä, että murhan takana on niin sanottu ”vallanpitäjien kollektiivi”, joka halusi päästä totuudenpuhujasta ja kiusankappaleesta eroon hinnalla millä hyvänsä.
Nemtsovin murha on vallanpitäjille tosin myös riski, sillä nyt oppositiolla on oma marttyyrinsa.
Kenellä tai millä ryhmällä olisi mielestäsi ollut motiivi Nemtsovin surmaamiseen?
Motiivi voisi olla Ukrainan sotaa kannattavalla ääri-isänmaallisella joukolla, jota Putin kannattaa ja suosii, ja jolla on keskeinen asema Venäjän ulkopolitiikassa.
Murha Moskovan hyvin vartioidussa keskustassa on symboli: Me teemme mitä haluamme ja kukaan meitä uhmaava ei ole turvassa.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Nemtsovia varjostettiin ennen murhaa ja muutkin seikat viittaavat ammattirikollisiin. Onko tässä mielestäsi perää?
Putinin aikana salamurhat ovat vähentyneet Venäjällä. Sanotaan, että murhan organisointi ja tilaaminen vaatii hyväksynnän aivan huipulta, korkeimmalta taholta.
Murhan varsinainen tekeminen on sitten saatettu ulkoistaa rikollisille, jotka yllättäen saattavat myös joutua vastuuseen siitä.
Liittyvätkö Ukrainan tapahtumat Nemtsovin murhaan?
Ukrainan sota on vähitellen muuttumassa myös Venäjän sisällä epäsuosituksi sodan aiheuttamien taloudellisten tappioiden takia. Näihin kuuluvat erityisesti öljyn hinnanlasku ja Venäjälle asetetut taloudelliset pakotteet.
Poliittinen todellisuus eli talousahdinko kirpaisee tänään jo tavallistakin venäläistä.
Julkisuudessa on arvuuteltu sitä, että tämä murha voisi olla käännekohta Venäjän sisäisessä tilanteessa, jossa opposition ääni on pyritty tukahduttamaan. Saako Venäjän oppositio nyt lisää rohkeutta, kun pahin on jo tapahtunut?
Kaikki riippuu mielenosoitusten määrästä, laajuudesta ja sitkeydestä. Venäjällä suuretkin muutokset voivat alkaa epäpoliittisista mielenosoituksista. Tästä ovat osoituksena vaikkapa vuoden 1917 helmikuun tapahtumat.
Onko suomalaisilla poliitikoilla syytä pelätä sitä, että Venäjän nykyjohtoa arvostelevat henkilöt ovat vaarassa myös täällä?
Sanavapaudesta on joskus valitettavasti maksettava täysi hinta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soukola: Lännen on pysyttävä yhdessä rintamassa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.