LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Syyskuun työllisyysluvut tarjosivat kaksijakoisen kuvan Suomen työmarkkinoista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 259 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli kuitenkin hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, 2,59 miljoonaa.
Kuukausitasolla nähtiin pieni käänne parempaan: työttömyysasteen trendi laski elokuun 10,0 prosentista 9,9 prosenttiin ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi 75,7 prosentista 75,8:aan. Pieni muutos ei vielä käännä isoa kuvaa, mutta se kertoo, ettei tilanne ole pelkästään synkkä.
Osa medioista otsikoi työttömyyden kasvusta, osa taas sen pysähtymisestä. Esimerkiksi MTV korosti “toivon pilkahdusta”, kun taas Yle painotti työttömien määrän nousua. Selitys on siinä, että samasta tilastosta voi nostaa esiin eri puolia: vuoden takaiseen verrattuna työttömiä on enemmän, mutta viime kuukausiin verrattuna trendi on taittumassa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistutti, että yksittäinen kuukausi ei muuta suuntaa, mutta syyskuu oli rohkaisevampi kuin kesän luvut. PTT:n ennustepäällikkö Henna Busk korosti eroja toimialojen välillä: teollisuus, kuljetus ja varastointi vetävät paremmin, kun taas palvelualoilla on heikompaa. Työministeri Matias Marttinen näki luvuissa ensimmäisiä merkkejä paremmasta.
Laboren johtaja Mika Maliranta huomauttaa, että tehtyjen työtuntien väheneminen on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin mitä työttömyysasteen noususta voisi päätellä. VM:n finanssineuvos Jukka Mattila muistuttaa, ettei työttömyysetuuksia saavien määrä ole noussut samassa suhteessa, ja Helsingin yliopiston professori Niku Määttänen painottaa, että työttömyysaste yksinään antaa liian synkän kuvan.
Lisäksi tilastot sisältävät teknisiä piirteitä, jotka kasvattavat eroa kysely- ja rekisterilukujen välillä. Helsingin Sanomien analyysi nosti esiin, että edellisen hallituksen käyttöön ottama työnhakupakko voi olla yksi selittävä tekijä: työttömän velvollisuus hakea useita työpaikkoja kuukaudessa tekee heistä kyselyssä ”aktiivisia työnhakijoita”, mikä nostaa mitattua työttömyysastetta ilman, että rekisteröityneiden määrä kasvaa samassa suhteessa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Aki Kangasharju ja OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ovat puolestaan kiinnittäneet huomiota maahanmuuttajien työttömyyden nopeaan kasvuun. Koska kaikki eivät ole etuuksien piirissä, he näkyvät Tilastokeskuksen kyselyssä voimakkaammin kuin viranomaisrekistereissä.
Suomen talouden vaikeudet ovat laajasti tiedossa. Erityisesti SDP mutta myös keskusta ovat viestineet, miten Suomessa on Euroopan surkein työllisyyskehitys ja että hallitus on epäonnistunut ihan kaikessa. Olosuhteiden syyttäminen Suomen heikosta kehityksestä ei kuulemma käy, koska sama tilanne on muillakin Euroopan mailla. Mutta kun ei ole.
Euroopan keskuspankin koronnostot rokottavat Suomen valtiota, yrityksiä ja kotitalouksia enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Suomessa lainakanta on suurelta osin vaihtuvakorkoista. Muissa Euroopan maissa velka otetaan pääsääntöisesti kiinteäkorkoisena, jolloin korkojen nousu vaikuttaa menoihin vain vähän ja viiveellä. Kyse on miljardeista euroista Suomen tappioksi. Rakennusalan merkitys on Suomen taloudelle suuri, ja korkojen nousun myötä toimialan tulikuuma kuplaantuminen muuttui äkkipysähdykseksi, millä on ollut työllisyyden heikkenemiseen valtava merkitys.
Jossain välissä pitäisi kai keskustella siitäkin, onko Keski-Euroopan tilanteen mukaan Suomelle määräytyvä korkotaso ja valuuttakurssi hyvä juttu tai pitäisikö eurossa olemiseen sopeutua tekemällä asiat Suomessa suunnilleen samalla tavalla kuin Keski-Euroopassa.
Suomelle idänkaupan päättyminen on isompi kolhaisu kuin Euroopan muille maille. Tavarakaupassa Venäjän osuus oli Suomessa aiemmin EU:n keskiarvoa suurempi. Siten kaupan loppuminen seinään on myös rokottanut kansantalouttamme enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomi ei maantieteelliselle sijainnilleen mitään voi, ja olihan 90-luvun lamaankin ECU-kytköksen, vahvan markan ja tahallisten kaksinumeroisten korkojen ohella osasyynä Venäjän kaupan loppuminen.
Maahamme tulleiden ukrainalaisten työllistyminen on ollut heikkoa. Myös EU:n ulkopuolelta tulleet opiskelijat ja heidän perheenjäsenensä kärsivät samasta ongelmasta. Monet työperäiset maahanmuuttajat työskentelevät rakennusalan tapaisilla suhdanneherkillä aloilla.
Sanna Marinin hallituksen aikana toteutetussa EU:n elpymispaketissa Suomi lahjoitti velaksi ottamansa rahat Etelä-Eurooppaan. Onko se nyt ihme, että kun tänne jäivät velat sekä niiden korkomenot ja rahat lähtivät etelään, niin siellä talous on elpynyt ja jopa ylikuumentunut ja työllisyys kehittynyt Suomea paremmin?
Hallitusta voi syyttää huonosta huumorista ja heikosta viestinnästä, mutta eurojäsenyys, vuosikymmenien aikana otetut vaihtuvakorkoiset velat, Venäjä, maahanmuutto ja lukuisat EU:n tulonsiirtopaketit eivät ole nykyhallituksen keksintöjä. Siitä, kenen ideoita ne ovat ja miten nämä asiat pitäisi järjestää, tulee käydä poliittista keskustelua. Todennäköisesti oppositio ei ole erityisen halukas siihen keskusteluun.
Suomen työmarkkinat eivät siis ole romahtamassa. Työllisyys on yhä historiallisen korkealla tasolla verrattuna esimerkiksi 2010-luvun alkuun. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu edelleen EU:n kärkijoukkoon – työikäisten tekemien työntuntien perusteella Suomi on edelleen verrokkeja eli Saksaa ja Tanskaa edellä. Meillä Suomessa tehdään enemmän kokoaikatyötä, jolla tulee aidosti toimeen. Monissa muissa maissa osa-aikatyö ja erilaiset minijob-tyyppiset ”tempputyöpaikat”, joilla ei aidosti tule toimeen, ovat yleisempiä.
Nyt kun korot ovat olleet laskusuunnassa ja Venäjä-shokki alkaa olla käsitelty, myös talouden suhdanne tulee kääntymään. Työllisyys paranee viiveellä perässä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä työttömyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela totesi, että tilanteesta ei saa riittävän tarkkaa kuvaa tarkastelemalla vain työttömyystilastoja. Vaikka työttömyysluvut ovat nousussa, työllisyys on edelleen kohtuullisella tasolla eivätkä tehdyt työtunnit ole romahtaneet.
Keskusta ja Liike Nyt syyttävät välikysymyksessään hallitusta vaikeasta työllisyystilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että viime kaudella keskustan hallitus synnytti 70 prosenttia uusista työpaikoista julkiselle sektorille ja pahensi valtion velkatilannetta.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio iloitsevat Suomen jäänmurtajahankkeiden etenemisestä ja korostavat sopimusten mittavia vaikutuksia suomalaiselle työllisyydelle, viennille ja koko kansantaloudelle
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Suomen tieverkkoa korjataan nyt massiivisesti joka puolella. Kunnostamiselle on huutava tarve, sillä tiestöä on käytännössä laiminlyöty edelliset 17 vuotta. Samalla kun väyliä korjataan, myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät.
Viikon suosituimmat
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeriön valmistelleen pitkään uudistusta, joka helpottaa ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan. Edellinen hallitus vastusti hanketta, mutta Meri sanoo olevansa ylpeä nykyhallituksesta, joka vie uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
