Rajatarkastus Itävallan ja Saksan välisellä rajalla. Kuvituskuva. Raimond Spekking, Wikipedia. Creative Commons BY-SA 4.0.
Baijerin osavaltion sisäministeri Joachim Herrmann (csu.) vaatii, että rajatarkastukset on ulotettava eteläisen rajan lisäksi myös Saksan itä- ja länsirajoille. Baijerissa jopa kolmannes tulijoista käännytetään suoraan rajalta.
Kolme neljäsosaa kaikista Saksaan tulevista turvapaikanhakijoista tulee valvomattomien itä- ja länsirajojen yli.
– On käsittämätöntä, että Saksaan voi tulla Ranskasta, Belgiasta, Hollannista, Puolasta tai Tšekin tasavallasta kenenkään valvomatta, sanoo Herrmann Passauer Neuen Presse -lehdelle.
Muusta Saksasta poiketen Baijerissa Itävallan vastaisella rajalla on pidetty järjestelmällisiä rajatarkastuksia aina turvapaikanhakijakriisin kovimmilta hetkiltä syksystä 2015 lähtien. Viimeisen vuoden ajan Baijerin osavaltion poliisi on ollut liittotasavallan poliisin tukena rajalla.
Rajatarkastukset ovat tuottaneet tulosta: jopa kolmannes tulijoista käännytetään suoraan rajalta. Herrmannin mukaan viranomaiset ovat todenneet, että rajan yli pyrkii paljon väärennetyillä henkilöpapereilla varustettuja tulijoita.
Sisäministeri Herrmann pelkää, että ensi vuonna yhä suurempi osa turvapaikanhakijoista tulee maahan valvomattomien itä- ja länsirajojen kautta.
– Ei se niin voi mennä, että joillakin rajoilla ei tarkasteta ketään, Herrmann sanoo ja vaatii, että liittovaltion ja osavaltioiden on löydettävä yhtenäinen linja Saksan sisäisen turvallisuuden suhteen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
