

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Berliinin poliisin todistettava, ettei syrji huumekauppiaita ihonvärin takia
Berliinissä aiotaan helpottaa syrjintäkanteluiden tekemistä. Syrjityksi itsensä kokeva voisi tehdä helposti kantelun virkamiehestä, jonka tulee sitten todistaa, että kyseessä ei ollut syrjintä. Käänteisen todistustaakan lisäksi uusi laki mahdollistaisi myös sen, että järjestöt nostavat syrjintäkanteita yksityishenkilöiden puolesta.
Oikeussenaattori Dirk Behrendt (vihr.) on laatinut Berliinin osavaltiolle uuden syrjinnän vastaisen lain, joka helpottaa syrjintäkanteiden nostamista virkamiehiä vastaan, kertoo BZ-lehti. Lain on määrä tulla voimaan vuoden alussa. Vastaavaa syrjintälainsäädäntöä ei ole käytössä missään muussa Saksan osavaltiossa.
BZ-lehden kolumnisti kritisoi uutta syrjintälakia siitä, että se tulee vaikeuttamaan virkamiesten toimintaa kohtuuttomasti. Asetuksessa on kaksi kohtaa, joita erityisesti poliisiliiton edustajat vastustivat kuulemistilaisuudessa kynsin ja hampain.
Käännetty todistustaakka
Ensinnäkin todistustaakka käännetään: syrjintäilmoituksen tekijän ei tarvitse esittää mitään todisteita väitteensä tueksi, vaan ilmiannon kohteena olevan virkamiehen, kuten poliisin, on todistettava, että kyse ei ollut syrjinnästä. Yleensä länsimaisessa oikeuskäytännössä todistustaakka on sillä, joka väittää rikoksen tapahtuneen.
Toiseksi, asetus antaa järjestöille ja yhdistyksille mahdollisuuden nostaa syrjintäkanteita yksityishenkilöiden puolesta. Vastaava pykälä on käytössä esimerkiksi luonnonsuojelulainsäädännössä, koska metsät ja eläimet eivät osaa kirjoittaa valituksia.
– Tarkoitus on auttaa niitä, jotka eivät osaa itse auttaa itseään, vihreä oikeussenaattori perustelee.
Pelkona syrjintäkanteluiden tehtailu
Poliisi pelkää, että etenkin kaupungin lukuisat vasemmistolaiset ääriryhmät voisivat väärinkäyttää uutta lakia tehtaillakseen syrjintäkanteluita poliisin toiminnan lamauttamiseksi. Tällöin poliisit sidottaisiin kirjoituspöytien ääreen raapustamaan vastineita lukemattomiin syrjintäilmoituksiin. Järjestöt voisivat tehdä syrjintäkanteita myös laittomasti maassa olevien puolesta.
– Tämä antaisi mahdollisuuden tehdä massoittain perusteettomia kanteluja, selittää poliisin edustaja Jörn Badendick. Poliiseista tulisi oikeuden edessä vapaata riistaa.
Oppositiopuolueet CDU, FDP ja AfD ottivat poliisin huolet vakavasti, mutta vallassa olevat punavihreät pitivät Badendickin puheita ”vapaasta riistasta” jopa oikeuslaitosta halventavina.
Esimerkkinä afrikkalaiset huumekauppiaat
Eräs poliisin edustaja otti konkreettisena esimerkkinä esille afrikkalaiset huumekauppiaat, jotka ovat Berliinin puistoissa yleinen näky.
– Jos tarkastan huumekaupasta epäillyn afrikkalaisen, hän voi väittää, että häneen kohdistettu valvonta on ollut syrjintää. Sitten minun on todistettava, että toimintani ei ollut syrjintää, vaan että sille oli perusteet.
– Miten me voimme tehdä työtämme näissä olosuhteissa?poliisi kysyy.
Suomessakin selvitysrumbaa
Suomessakin vihreät ovat hallituskaudellaan pyrkineet puuttumaan poliisin toimintaan. Sisäministeri Maria Ohisalo pyysi äskettäin selvitystä poliisin toiminnasta kurdien mielenosoituksessa, kun kurdit kieltäytyivät noudattamasta poliisin ohjeita. Ohisalo antoi ymmärtää poliisin toiminnan loukanneen mielenosoittajien perusoikeuksia.
Poliisin tehtävä on turvata niin mielenosoittajien kuin sivullisten perusoikeuksia. Luottamus poliisiin on pidettävä vahvana, jotta turvallisuuden tunne voi kasvaa. Viime päivien mielenosoitusten osalta olen pyytänyt poliisilta selvitystä. #poliisi
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) October 20, 2019
Perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Tom Packalén moitti sisäministeriä anarkismin kanssa flirttailusta ja korosti, että poliisin tehtävä Suomessa on turvata yleinen turvallisuus ja järjestys.
Lauantaina Helsingin poliisi tiedotti, että poliisi pidättäytyy toistaiseksi palautuksista Irakiin, koska Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan tuomion yhteen palautukseen liittyen. Sisäministeri Ohisalo kehui poliisin päätöstä keskeyttää palautukset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- syrjintäkanne Dirk Behrendt Kurdit huumekauppa Syrjintä Maria Ohisalo Berliini Saksa vihreät Tom Packalén
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


FT: Yhdysvalloissa lääkeyhtiön johdolle vankilatuomioita opiaattilääkkeen myyntiponnistuksista – 2 miljoonaa amerikkalaista huumekoukussa lääkkeen vuoksi
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.