Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Dosentti Arto Selkälä toteaa suoraan, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen oli Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe ja epäonnistuminen.

Feministinen yhteiskuntapolitiikka vakiintui Suomessa noin 20 vuotta sitten, vaikka Selkälän mukaan siirtymän toteuttamiselle ei ollut yhteiskuntapoliittista evidenssiä.

– Isot tutkimuslaitokset, kuten Stakes, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja eri yliopistot tulivat miehitetyiksi feministisesti suuntautuneilla sosiaalipolitiikan tutkijoilla, Selkälä kertoo.

Feministiseen politiikkaan siirtyminen on Selkälän mielestä havaittavissa yksiselitteisesti, varsinkin jälkikäteen.

– Sen johdosta aika laajasti nähtiin, että jostain syystä tyttöjen ja naisten asemaa pitää parantaa suhteessa poikiin ja nuoriin miehiin. Sen johdosta tänä päivänä maksetaan laskua esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymisenä ja vaikeuksina saavuttaa korkeaa koulutusta samoin tavoin kuin nuorilla naisilla, Selkälä selvittää.

Hän kertoo näkemyksistään Puheenaihe-podcastissa, jonka video on julkaistu YouTubessa.

Kapeakatseinen ideologia

Selkälä on kvantitatiivisen tutkimuksen yliopistonlehtori Lapin yliopistossa ja taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa.

Selkälä otti kantaa Afrikan tähti -pelin kieltämisen taustatekijöihin Uuden Suomen blogissaan viime tammikuussa.

Selkälän mukaan legendaarisen lautapelin kieltämisen taustalla vaikuttava rakenteellisen syrjinnän teoria on osoitettu epätieteeksi ja se on lähinnä väline haluttujen arvojen edistämiseksi yhteiskunnassa.

Tällainen ajattelu näkyy poliittisesti vasemmalle kallistuneiden keskuudessa. Feministisessä teoriassa ja politiikassa mikä tahansa epätasapaino tulkitaan epätasa-arvon ilmauksena.

– Käytännössä yhteiskuntatieteessä on vähintäänkin kymmeniä relevantteja soveltavia tekijöitä miltei mihin tahansa ilmiöön liittyen, ja jos niistä valitaan vain yksi, niin se on äärimmäisen heikkotasoista selittämistä, Selkälä sanoo.

Feminismi syönyt tasa-arvoa

Yliopistoissa toimivat vasemmistoradikaalit koettavat ujuttaa ideologisia ajatuksia yhteiskuntaan ilman tieteellisten perusteiden häivääkään.

– Isojen yhteiskuntapoliittisten muutosten pitäisi perustua tosiasioihin, ja tosiasioiden pohjalta tarkasteltuna meillä oli 1990-luvulla käytännöllinen tasa-arvo esimerkiksi korkean koulutuksen saavutettavuudessa, joka on maailmalla keskeinen tasa-arvon mittari, Selkälä toteaa.

Suomessa nuoret miehet ovat jääneet yli 20 prosenttiyksikköä jälkeen korkeakoulutuksen saavutettavuudessa nuoriin naisiin verrattuna.

– Vielä 1990-luvulla tätä eroa ei ollut nähtävissä. Samoihin aikoihin sijoittuu feministisen yhteiskuntapolitiikan nousuvaihe suomalaisissa tutkimuslaitoksissa, Selkälä huomauttaa.

Vasemmistolla ei uskottavuutta

Elinkeinoelämä haluaa Suomeen maahanmuuttoa, jotta palkkatasoa voidaan laskea. Näin on Selkälän mukaan käynyt monessa maassa, jossa on massamaahanmuuttoa.

– Tätä olen ajatellut vasemmistosuuntautuneiden yhteiskuntatieteilijöiden suurena epäonnistumisena, että ne siirtyivät työväestöä tukevasta politiikasta identiteettipolitiikkaan, Selkälä sanoo.

Woke-ilmiöön liitetyn identiteettipolitiikan tavoitteena on muun muassa edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähemmistöryhmien asemaa.

Selkälästä erityisesti nykyinen vihervasemmisto on toteuttanut identiteettipolitiikkaa, kun heiltä meni eväät suuryritysten toimintaan vaikuttamiseksi pääomien vapautumisen myötä.

– Identiteettipolitiikalla ei ole uskottavuutta, koska se on menettänyt sen alkuperäisen työväestön etujen ajamisen tavoitteensa, Selkälä summaa.