Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola patistaa valtiovaltaa ottamaan käyttöön kaikki EU:n perheenyhdistämisdirektiividirektiivin mahdollistamat keinot, joilla vaikeutetaan turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä.

– Tavoitteena on rajoittaa perheenjäsenten pääsyä Suomeen. Meidän täytyy ottaa käyttöön kaikki EU-direktiivin mahdollistamat keinot, jotta pakolaistulva Suomeen saadaan pysähtymään, Eerola vaatii.

Pelkkä toimeentulo ei riitä

Hallitus valmistelee parhaillaan ulkomaalaislakiin muutosta, jolla rajoitetaan turvapaikan saaneiden pakolaisten perheenyhdistämistä. Yksi keskeinen keino on pakolaisten toimeentuloedellytyksien kiristäminen. Siinä oleskeluluvan saaneen henkilön on osoitettava, että hän pystyy huolehtimaan Suomeen haluavista perheenjäsenistään.

– Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan. Olen kuitenkin tuskastunut, että puhutaan vain toimeentulosta. Muita keinoja ei pidä unohtaa, Eerola muistuttaa.

Jokaisen osattava suomen kieltä

Hallitus julkisti viime joulukuussa 80 kohdan toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on hillitä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Eerola haluaa ottaa tulovaatimusten lisäksi käyttöön kielitaitoon ja asumisaikoihin liittyvät vaatimukset, jotka direktiivi mahdollistaa.

– Kielitaidon osalta perheenkokoajan pitäisi läpäistä jonkintasoinen suomen kielen testi, jotta hän voisi hakea oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Sama vaatimus voitaisiin esittää myös tänne pyrkiville perheenjäsenille, Eerola selvittää.

Lisäksi Eerola vaatii perheenkokoajalta kahden vuoden asumista Suomessa, jota ennen perhe ei voi hakea oleskelulupaa.

Tulorajavaatimusta kiristetään

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio tiedostaa, että perheenyhdistämisen vaatimusten kiristämiselle on kovat paineet.

– Voimme tarvittaessa ottaa käyttöön muitakin direktiivin suomia vaatimuksia, mutta tulorajavaatimus on nopein ja vaikuttavin keino, Vuorio painottaa.

Mikäli perheessä on esimerkiksi puolisot ja kaksi lasta, niin perheenkokoajalla pitää olla 2 600 euron nettotulot kuukaudessa. Muutoin hän ei voi tuoda perhettään Suomeen.

– Esimerkin kaltaisen nettotulon saajalla on todennäköisesti työpaikka, asunto sekä työhönsä riittävä kielitaito. Tulorajaa voidaan tarvittaessa myös nostaa, Vuorio huomauttaa.

Tiukennukset eivät koske kaikkia

Turvapaikan saaneen perheenjäsenille ei Vuorion mukaan voida asettaa toimeentuloedellytystä tai muitakaan direktiivin mahdollistamia tiukennuksia, jos he jättävät oleskelulupahakemuksen kolmen kuukauden kuluessa turvapaikan myöntämisestä.

– Jos tuo aikaraja ylittyy, koskevat edellytykset myös heitä. Toissijaista suojelua saaneen perheenjäseniä edellytykset koskevat aina.

Maahanmuuttovirasto aikoo käsitellä 45 000 hakemusta elokuun puoliväliin mennessä.

– Työ alkaa jo keväällä, joten laki pitäisi saada valmiiksi ennen kesää. Tällöin kolmen kuukauden aikaikkuna saadaan käyttöön. Mikäli laki myöhästyy, niin peli on tältä osin menetetty, Vuorio toteaa.

Muutokset voimaan tuskallisen hitaasti

Ulkomaalaislain luonnos lähtee tuota pikaa lausuntokierrokselle ja eduskunnan käsiteltäväksi se on tarkoitus saada mahdollisimman nopeasti.

– Suomessa on tehty oikeita ratkaisuja eli kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa, mutta muutokset astuvat voimaan tuskallisen hitaasti. Samaan aikaan meille tulee lisää väkeä, joka on rapauttamassa sisäistä turvallisuutta ja huoltosuhdetta, Eerola huomauttaa.

Kaikki mahdolliset kiristykset toteutettava

Eerolan mielestä pitäisi pyrkiä siihen, että perheenyhdistäminen olisi Suomessa mahdollisimman vaikeaa ja linja olisi vähintään yhtä tiukka kuin muissa maissa.

– Pitää seurata mitä muut Pohjoismaat tekevät, mutta Suomi voisi olla kerrankin edelläkävijä ja toimia ensimmäisenä näissä asioissa. Toimeentulovaatimuksen kiristäminen on hyvä asia, mutta työskentelen sen puolesta, että kaikki mahdolliset kiristykset tullaan toteuttamaan, Eerola sanoo.

MIKA RINNE