Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi viime marraskuussa, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen elintason perässä. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg arvioi neljä päivää sitten, että viime syksynä tulleista turvapaikanhakijoista 60 prosenttia käännytetään.

Viime vuonna 85 prosenttia irakilaisista hakijoista sai kuitenkin Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen, kun Ruotsissa luku oli 58 ja Tanskassa 38.

– Suomi päivitti Irakin, Somalian ja Afganistanin turvallisuusarvioitaan viime vuoden lopulla. Syksyllä tulleen siirtolaisaallon hakemuksia ei ole vielä käsitelty, joten on syytä olettaa, että Suomen tiukentunut linja ei näy vielä tilastoissa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo.

”Kansan linjaa ei voi jättää huomioimatta”

Asiantuntijoiden mukaan poliittinen ilmapiiri vaikuttaa osaltaan tehtyihin turvapaikkapäätöksiin, mikä näkyy esimerkiksi Tanskan turvapaikkalinjassa.

– Sisäministeriö on tehnyt julkisuudessa selväksi, että kaksi kolmasosaa turvapaikanhakijoista ei ole suojelun tarpeessa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyssä vain 22 prosenttia suomalaisista suhtautui myönteisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun, Elo huomauttaa.

– Kansan ja päättäjien esittämää tiukkaa turvapaikkalinjaa ei voi jättää huomioimatta. Suomen turvapaikkalinjan on kiristyttävä tänä vuonna.

Kielteisen päätöksen saaneet säilöön

Ruotsissa tuhannet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet katoavat maan alle.

– Suomessa kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet täytyisi laittaa säilöön, jotta kukaan ei pysty pakoilemaan karkotusta. Valitusoikeutta turvapaikkapäätöksestä on rajattava vain hallinto-oikeuteen ilman mahdollisuutta valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Elo esittää.

Pohjoismaat sopimusten häkissä

Elon mielestä turvapaikan on oltava käytännössä määräaikainen ja lähtömaan tilanteen riittävästi vakautuessa palautus koskee myös perheenyhdistämisiä. Suomen on linjauksissa otettava mallia Tanskasta.

– Kaikki Pohjoismaat ovat eri sopimuksien luomassa kultaisessa häkissä, joka mahdollistaa auttamishalumme hyväksikäytön. Yhdistyneiden kansakuntien Geneven pakolaissopimus on arvioitava yhdessä uudelleen, Elo painottaa.

Kuvassa: Turvapaikanhakijoita Helsingin Koskelan vastaanottokeskuksessa. Kuvituskuva. 

SUOMEN UUTISET