Perussuomalaisten kansanedustaja, juuri eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajaksi valittu Leena Meri pelkää, että Suomessa ei vieläkään tiedosteta millainen maksupommi kuntia uhkaa turvapaikanhakijoiden osalta. Suuri joukko turvapaikanhakijoita saa tänä vuonna oleskeluluvan, jolloin kuntien on järjestettävä heille asuinpaikat ja peruspalvelut.

– On hyvä huomata, että valtio korvaa kuluja vain tietyn vuosimäärän sen jälkeen, kun henkilö saa oleskeluluvan. Tämän jälkeen kaikki kulut tulevat kunnan maksettaviksi, Meri muistuttaa.

Kuluja kulujen perään

Esimerkiksi Meren kotikaupungissa Hyvinkäällä kaupunki saa tietyn korvauksen jälkikäteen 6-16-vuotiaista esi- ja peruskoulun oppilaista, jos he ovat olleet opetuksessa vähintään neljä kuukautta.

– Tämä aikamäärän alle jääviä opiskeluaikoja ei kaupungille korvata. Myöskään matkakuluja ja koulukuljetuksia ei korvata, vaan nekin jäävät kaupungin maksettavaksi.

Eikä siinä vielä kaikki. Lasten päivähoidosta aiheutuvat kulut jäävät kokonaan kaupungin vastuulle ja myös kaikki välilliset kulut jäävät korvaamatta.

– Niitä ovat muun muassa kulut mahdollisista lisätiloista, lisähenkilöstön palkkauskulut sekä viranomaisten muu työ, kuten erilaisiin yhteistyöhankkeisiin ja tiedotuksiin osallistuminen, Meri luettelee.

Kuntien yli kävellään

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa työskentelevä Meri kummastelee, kuinka kuntien itsemääräämisoikeuden yli kävellään, jos kuntaan perustetaan vastaanottokeskus.

– Kunnilla pitäisi olla riittävä itsemääräämisoikeus ja vaikutusmahdollisuus maahanmuuttoviraston ja yksityisen toimijan perustaessa kunnan alueelle vastaanottokeskuksia. Nyt tilanne on se, että maahanmuuttovirasto ei edellytä kunnan suostumusta niiden perustamiseen, vaikka myös kunnalle aiheutuu tästä kuluja ja velvollisuus palvelujen järjestämiseen.

Ministerin vastaus ei vakuuttanut

Maahanmuuttovirasto voi sopia sisäministeriön valtuuttamana vastaanottokeskuksen perustamisesta kunnallisten ja yksityisten ylläpitäjien kanssa. Meri teki kuntien itsemääräämisoikeudesta kirjallisen eduskuntakyselyn sisäministeri Petteri Orpolle (kok.) viime joulukuussa.

Orpo totesi Meren esittämään kysymykseen, että turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan järjestämisestä ei aiheudu kunnille kustannuksia.

– Valitettavasti täytyy myöntää, että myös ministerin vastaus sisälsi sen olettamuksen, ettei kunnille muka aiheutuisi kuluja. Näin on vakuuteltu monella eri suulla, mutta nyt ei pidä työntää päätä pensaaseen vaan myöntää tosiasiat, Meri peräänkuuluttaa.

Paineita veronkorotuksiin

Kuntaliitto on todennut jo aiemmin, että valtion maksamat korvaukset eivät jatkossa riitä kattamaan turvapaikanhakijoiden kasvattamia kuluja. Tämä aiheuttaa korotuspaineita kunnallisveron suuntaan.

– Laskennallinen korvaustaso on jäänyt jälkeen kustannuksista. Kuntaliitto ja kunnat ovat esittäneet, että korvausten taso tulisi korottaa niin, että ne vastaisi paremmin kustannuksiin, kertoo erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen Kuntaliitosta.

Kuntaliiton mukaan korvaustasoa pitäisi nostaa noin 50 prosenttia. Maahanmuutto syö esimerkiksi kuntien viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden työaikaa.

– Kunnilta on tullut palautetta, että ensivaiheessa maahanmuuttaja-asiakkaan palvelemiseen menee puolitoistakertaa enemmän aikaa kuin kantaväestöön kuuluvan, Wikman-Immonen sanoo.

Maksumieheksi joutuu jokainen

Meri kaipaa julkista laskelmaa, jossa on eritelty ikäluokittain, paljonko yhdestä henkilöstä syntyy kuluja, kun valtion korvaukset kunnalle loppuvat.

– Oleskeluluvan saaneen henkilön keskimääräisistä kuluista ei ole selkeää tietoa. Kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden kannalta olisi hyvä, jos esimerkiksi Kuntaliitto tekisi laskelmia turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista ja palvelutarpeista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Siten pystyttäisiin edes jotenkin varautumaan tuleviin kuluihin ja palveluihin kun valtion korvaukset loppuvat aikanaan, Meri sanoo.

Meri huomauttaa, että lasku oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista lankeaa lopulta jokaisen veronmaksajan kukkarolle.

– Valtion rahakirstu ei täyty itsestään, vaan yhteiset varat kertyvät meidän jokaisen valtiolle maksamista veroista ja valtion ottamasta lainasta, Meri toteaa.

MIKA RINNE