Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan mielestä kaikki somalialaiset turvapaikanhakijat pitäisi käännyttää takaisin kotimaahansa.
Kansanedustaja Juho Eerola perustelee näkemyksensä Somalian poliittisen tilanteen parantumisella. Myös Maahanmuuttoviraston lokakuisen arvion mukaan Somalian olosuhteet ovat kehittyneet suotuisaksi viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana.
”Vainoamisesta keksitään tarinoita”
Eerola kritisoi turvapaikkahakemuksien perusteluiden arvioimista.
– Turvapaikanhakijat ovat oppineet keksimään mahdollisimman yksilöllisen tarinan, jotta maan yleinen turvallisuustilanne ei vaikuttaisi päätökseen.
Eerola sanoo, että kaikkiin turvapaikkahakijoiden selityksiin esimerkiksi viranomaisten vainoamisesta ei pitäisi uskoa.
– Vaino voi tarkoittaa mitä tahansa. Esimerkiksi jos henkilö on jättänyt kotimaassaan laskuja maksamatta tai on tehnyt rikoksia. Suomessakin on sellaisia ihmisiä, jotka sanoat viranomaisten ”vainoavan” heitä.
”Määrät johtuivat yleisestä liikkuvuudesta”
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo uskoo, että viime vuoden turvapaikanhakijoiden hurjat määrät johtuivat loppukesän vallitsevasta liikkuvuudesta ympäri Eurooppaa.
– Tämä antoi todennäköisesti sysäyksen myös niille, joilla ei ollut alun perin edes tarkoitus lähteä hakemaan turvapaikkaa.
Vuoden 2015 aikana Suomeen tuli yhteensä 1 980 somalialaista turvapaikanhakijaa. Vastaavia määriä nähtiin viimeksi 90-luvun alussa, kun parissa vuodessa Suomeen tuli noin 2 000 somalialaista turvapaikanhakijaa. Tuolloin syynä oli Somalian valtion romahdus.
Suurin osa hakemuksista odottaa käsittelyä
Viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista suurin osa odottaa vielä käsittelyä Maahanmuuttovirastossa. Vielä ei siis voida sanoa, kuinka moni vuoden 2015 Suomeen tulleista somalialaisista turvapaikanhakijoista saa jäädä ja kuinka moni käännytetään takaisin.
– Arviot tehdään aina yksilöllisesti. Jokaisessa valtiossa, josta joudutaan lähtemään suojelua ja turvaa hakemaan, on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Päätösharkinnassa otetaan huomioon myös sisäisen paon mahdollisuus, jolloin henkilölle ei myönnetä suojelua Suomesta.
– Sisäinen pako ei ole aina käytettävissä, koska esimerkiksi Somalimaa ei ota etelä- ja keski-somalialaisia vastaan. Tähän liittyvät hallitsevien klaanien ristiriitaiset näkemykset, Repo tarkentaa.
Päivitys kaksi kertaa vuodessa
Somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuosina 2010–2014. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomeen saapui yhteensä 356 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2010 hakijoita tuli 571, ja vuonna 2014 noin 400.
Turvapaikanhakijoiden määrien laskusta voi päätellä, kuinka maan tilanne on muuttunut.
– Somalimaa ja Puntmaa ovat turvallisia. Etelä- ja Keski-Somalian turvallisuustilanne on myös hiukan parantunut, Repo tarkentaa.
Eniten pakolaisia Afganistanista
Somaliasta on tullut turvapaikanhakijoita Suomeen 90-luvun alusta asti. Määrät ovat kautta aikojen suurempia kuin mistään toisesta maasta. Maahanmuuttoviraston mukaan Somalia on ollut usean vuoden ajan vähintään toisena pakolaisten määrää mittaavissa tilastoissa.
Tammikuusta 2016 lähtien Somalia on tippunut maiden turvapaikanhakijoiden määrässä pois niin sanotulta Top 5 -listalta. Eniten turvapaikanhakijoita tulee tällä hetkellä Afganistanista(29 %) ja toiseksi eniten Irakista(22 %).
Maahanmuuttovirasto päivittää suurimpien lähtömaiden turvallisuustilanteen kaksi kertaa vuodessa. Seuraava tehdään ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Käytäntö perustuu Suomen hallituksen turvapaikkapoliittiseen ohjelmaan.
Turvapaikkapäätökset vuosittain/Somalia
| Vuosi | Myönteiset | Kielteiset | Tutkimatta jättämiset |
| 2015 | 486 | 17 | 149 |
| 2014 | 158 | 81 | |
| 2013 | 248 | 62 | |
| 2012 | 233 | 133 | |
| 2011 | 266 | 225 | |
| 2010 | 653 | 356 |
Lähde: Maahanmuuttovirasto
VERA MIETTINEN