Eduskuntavaaleihin on vuosi aikaa, ja nyt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) iskee pöytään omat tavoitteensa maahanmuuttopolitiikan uudistamiseksi seuraavalla hallituskaudella.
EK:n avauksen otsikko on hämmentävä: Työhön johtavan maahanmuuton lisääminen on yksi vaalikauden tärkeimmistä toimista.
EK maalailee avauksessaan näkymää, jossa ”Suomi tarvitsee jatkossa lisää kansainvälisiä osaajia, jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa”.
EK:n mukaan yritykset tarvitsevat sekä huippuosaajia että osaavia perustason ammattilaisia. EK:n tavoitteena on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuosittain.
EK:n opeilla eroon työvoiman saatavuusharkinnasta
EK on muun muassa valmis luopumaan tyystin työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Avauksen mukaan kaikki työtehtävät, joista maksetaan 1 600 euroa kuukaudessa tai enemmän muodostaisivat suoraan perusteen oikeudelle tulla Suomeen töihin. Tällä vaalikaudella 1 600 euroon nostettua tulorajaa ei EK:n mukaan pidä nostaa.
Maahanmuuton lisäämisen linjaus on jopa hivenen hysteerinen, sillä EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan Suomi tarvitsee nyt ”radikaaleja maahanmuuttotoimia”.
– Meidän pitää varmistaa, ettei orastava talouskasvu hyydy työvoimapulaan. Väestökehitys ja huoltosuhde heikkenevät nopeasti, koska syntyvyys on laskussa. Yrityksissä on suurta huolta, miten osaavaa työvoimaa on saatavilla, kun nousukausi alkaa. Työhön johtavan maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yksi ensi vaalikauden tärkeimmistä toimista, EK-pomo Oksala päästelee.
Ei kestä lähempää tarkastelua
EK:n avaus 45 000 työperäisestä nettomaahanmuuttajasta vuodessa ei tietenkään kestä lähempää tarkastelua, koska se tyystin sivuuttaa jo nyt käsillä olevan maahanmuuttajatyöttömyyden, maahanmuuttajien riippuvuuden veronmaksajien heille kustantamista Kela-tuista, maahanmuuton osuuden työttömyyden kasvussa (ETLA) sekä tekoälyn ja digitalisaation vaikutukset työmarkkinoihin tulevaisuudessa.
Lisäksi EK viittaa ”osaavan työvoiman tarpeeseen” muun muassa hoiva-alalla, vaikka todellisuudessa hyvinvointialueet ovat viime aikoina käynnistäneet yt-neuvotteluja, joissa irtisanotaan massoittain hoitajia.
Myös esimerkiksi hoivayhtiö Attendo palkkasi aiemmin noin 1 000 filippiiniläistä hoitajaa ja lisäksi noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta. Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo Iltalehdelle, että hoitajille ei lopulta ollutkaan tarvetta, joten tilanne johti suomalaisten työntekijöiden irtisanomisiin. Ulkomailta saapuneet hoitajat välttivät irtisanomiset, koska he olivat määräaikaisissa työsuhteissa.
EK:n esitys ei siten ratkaise osaajapulaa, joka ei edes ole todellinen sote-alalla, vaan esitys vain lisää tarjontaa palkkakustannusten alentamiseksi.
Tyhjää fantsuttelua
EK on elinkeinoelämän työnantajajärjestö. Lisäämällä työvoiman tarjontaa 45 000 ihmisellä vuosittain se pyrkii parantamaan omaa etuaan pitämällä palkat ja työvoiman kustannukset matalalla kun työvoiman tarjonta ylittää työn kysynnän jolloin työn hinta hinta laskee. Tämä hyödyttää yrityksiä, mutta se kuitenkin lisää veronmaksajien taakkaa työttömyys- ja tukimenoina.
Huomionarvoista on sekin, että EK ei avauksessaan korosta integroitumista, koulutusta tai automaatiota, vaan ”kilpailukykyä” ja demografiaa.
Ikään kuin kirsikkana kakun päälle EK fantsuttelee ”kulttuurisen monimuotoisuuden” muka tukevan yritysten kilpailukykyä.
EK vajosi kehitysmaistamiseen
EK:n Oksala hehkuttaa avausta myös somekanavillaan ja kyselee huolestuneena, kuinka meille kävisi ilman maahanmuuttoa. Kansalaisten reaktiot ovat kuitenkin tylyjä. Oksalalle muun muassa huomautetaan, että maahanmuuttajien työllistyminen on jo tähän saakka ollut surkeaa.
