EKP on muuttumassa poliittiseksi toimijaksi, eikä se ole hyvä asia – valtakeskus toimii demokratian ulottumattomissa

Euroopan keskuspankki päivittää tehtäviään. Uusien linjausten mukaan EKP suosii vihreää kehitystä ja vähentää eriarvoisuutta. Jos tämä kuulostaa politikoinnilta, se on juuri sitä itseään. Mutta kansalaisilta ei kysytä haluavatko he tällaista. EKP:n johtoa ei voi vaaleissa vaihtaa. Aiheesta uutisoi Reuters.

Keskuspankit ovat perinteisesti vaalineet tarkoin omaa itsenäisyyttään. Tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankit pyrkivät olemaan markkinoiden suhteen tasapuolisia, ja etteivät ne ole poliittisessa ohjauksessa.

EKP on pääjohtaja Christine Lagarden myötä valloittamassa poliittisia tavotteita. Hän on muun muassa miettinyt suosivansa ilmastoystävällisiä arvopapereita keskuspankin osto-ohjelmissaan. Tasapuolisuus karsiutuu jopa eri jäsenmaiden kesken, sillä pandemiaohjelman tukiostot ovat kohdentuneet enenevissä määrin esimerkiksi Italiaan.

Demokratian ulkopuolella

Keskuspankin vastuualueen laaja levitys muodostaa keskeisen ongelman: keskuspankin johtoa ei valita demokraattisesti kansanvallalla. EKP tunkeutuu epädemokraattisesti esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan, mikäli se miettii palkkaerojen kutistamista.

Äänestäjien tahdolla voidaan vaaleissa vaikuttaa sosiaalipolitiikkaan tai uusiutuvien energiamuotojen käyttöasteeseen.

On myös mahdollista, että jossain jäsenmaassa vaaleilla valitut päättäjät ovat täysin eri mieltä EKP:n sosiaalipolitiikasta.

Saksassa melu yltyy

Saksassa EKP:n pioneeritoiminta ei aiheuta kiitospuheita. ZEW-tutkimuslaitoksen johtava tutkija ja ekonomisti Friedrich Heinemann lyttää EKP:n ajatukset mandaatin laajentamisesta. Hänen mukaansa poliittisten päättäjien tulee määrittää se, miten vauraus jaetaan kansalaisten kesken.

Ifo-instituutin johtaja Clemens Fuest sanoo Lagarden ilmastonmuutosohjelman olevan epädemokraattinen.

Saksan perustuslakituomioistuin totesi keväällä EKP:n toimivan vasten sille määrättyjä tehtäviä ja vaati päättäjille lisäselvitykset keskuspankin toiminnasta. Yhtä lailla uudet kanteet ovat Saksassa vireillä EKP:n uusista arvopaperien osto-ohjelmista. Saksa on myös EKP:n suurin osakas, joten maan hermostuttaminen voi johtaa vakavaan ilmiriitaan.

Kritiikin yltyessä EKP ottaa tietoisen riskin paaluttamalla itsensä poliittiseksi toimijaksi. Se on vaarassa menettää itsenäisyytensä.

Lagardella kannattajiakin

Lagardella on kriitikoiden lisäksi myös omat kannattajansa. Heidän mukaansa keskuspankin on toimittava ilmastonmuutosta vastaan.

Latvian keskuspankin johtaja Mārtiņš Kazāks on yksi heistä. Hänen mukaansa EKP menettää automaattisesti itsenäisyytensä pysyttelemällä ulkopuolisena toimijana.

– Jos EKP haluaa säilyttää itsenäisyytensä ja pysyä yhteiskunnassa merkityksellisenä niin sen täytyy kuunnella ja osoittaa halunsa auttaa, Kazāks toteaa.