Vuosien saatossa on useissa eri tutkimuksissa todettu, että suomalainen arvostaa suuresti maaseutua sekä puhdasta, kotimaista ja turvallista ruokaa. Samoin eri tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset tukevat perheviljelmiin perustuvaa monipuolista maataloustuotantoa ja yrittäjyyttä. Suomalaiset uskaltavat tuoda tämän myös julki, sillä näillä arvoilla ja asioilla on suuri merkitys sekä työllisyyteen että turvallisempaan ruokaketjutukseen ja sitä kautta maamme huoltovarmuuteen kokonaisuudessaan.
– Jäsenyytemme Euroopan unionissa on muuttanut maamme maatalouspoliittista järjestelmää paljon. Se on merkinnyt viljelijöillemme alenevia tukia, lisää hallinnollista taakkaa sekä kasvavia kustannuksia. Etenkin pienten ja keskisuurten maatilojen määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Totta on, että maatalous on elänyt viime vuodet kovassa paineessa. Se, että maataloustuet jätettiin nyt rauhaan, kertoo istuvan hallituksen tahtotilasta, sanoo Kike Elomaa.
– Onneksi maamme nykyinen hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle. Lisäksi erinäisiä luvituksia on helpotettu normitalkoiden kautta. Edelleen ensisijaisen tärkeää on myös se, että markkinahinnat muodostuvat reilummin ja tuottajat saavat kohtuullisen hinnan tuotteistaan.
– Private Label -tuotteiden määrä on kasvussa. Tämä huolettaa erityisesti elintarvikesektorin toimijoita (mukaan lukien alkutuottajat), joiden brändituotteita vastaan kaupan omat merkit kilpailevat. Onneksi tätäkin puolta tarkastellaan nyt jatkossa hallituksen toimesta, ja siihen liittyvään problematiikkaan hallitus on niin ikään reagoinut omilla esityksillään. Kun tuotantokyky säilyy koko maassa, emme ole liikaa riippuvaisia ruokatuonnista.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus pääosaan
Elävä maaseutu vaatii Elomaan mukaan yhä elämistä tukevaa politiikkaa. Suomen on maaseutupolitiikassaan lähdettävä siitä, että maamme pidetään kauttaaltaan asumiskelpoisena. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan toimivaa perustiestöä, kauppoja, kouluja ja ennen kaikkea työtä. Maanviljelys-, karja- ja metsätalous sekä turismi tuottavat hyvinvointia ja varmistavat maamme asuttuna pitämisen. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tulee aina olla etusijalla.
– Jotta maaseudun tuotteet voidaan kuljettaa myös kaupunkeihin, tulee tiestön niin ikään olla kunnossa. Hallituksen tavoite kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä vaatii toteutuakseen oikein kohdennettuja, konkreettisia, nopeallakin aikavälillä liikkeelle saatavia toimia. Business Finlandin ulkomaanverkoston siirto mahdollistaa uusia, ruokavientiä edistäviä pysyväisluonteisia toimintamalleja maa- ja metsätalousministeriön ja ulkoministeriön yhteistyöllä, Elomaa kertoo.
Nuorissa on maatalouden tulevaisuus
Maaseutupolitiikan kärki on Elomaan mielestä pidettävä erityisesti nuorissa. Maa- ja metsätalous on saatava houkuttelevaksi vaihtoehdoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Nuorten toimeentulo on taattava, sillä samalla taataan kotimainen huoltovarmuus. Tämäkään ei yksin riitä, vaan Suomessa tarvitaan myös pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa, jonka tavoitteena on parantaa maatalouden kannattavuutta ja viljelijöiden toimeentuloa.
– Isossa kokonaiskuvassa maatilat ovat elintärkeä osa Suomen ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Huoltovarmuus alkaa pellolta ja navetasta. Tämän vuoksi turvepohjaiset pellot on pidettävä viljelyssä mukana, Elomaa huomauttaa.
Metsien ja turpeen merkitystä ei tule väheksyä
Suomi elää metsistä, sanottiin ennen, ja niistä me elämme yhä edelleen. Elomaa kertoo maaseutumme metsien olleen luomassa Suomen hyvinvointia, ja näin tulee olemaan myös jatkossa, kunhan hoidamme ja kehitämme sekä metsiämme että metsäteollisuuttamme. Hyvin hoidettuina Suomen metsät tuottavat hyvinvointia ja lämpöä, elämyksistä puhumattakaan.
– Uusiutuva energia on maaseudun uusi tulevaisuus. Metsät tuottavat haketta ja energiapuuta enemmän kuin pystymme hyödyntämään. Puun rinnalla turve on kilpailukykyinen energiamuoto niin maataloudessa kuin puutarhataloudessakin. Onkin käsittämätöntä, että käytämme kotimaista turvetta mahdollisuuksiin nähden vähän, Elomaa hämmästelee.
– Metsästys ja kalastus ovat niin maaseudun asukkaille kuin myös kaupunkilaisille tärkeä harrastus, joskus jopa leivän jatke. Molemmille toiminnoille on varmistettava jatkuvuus.
Tavoitteena kestävä vesivarojen käyttö
Lopuksi Elomaa haluaa lausua muutaman sanan Suomen vesivaroista. Runsaiden vesivarojen ja hyvän vedenlaadun ansiosta Suomi sijoittuu kärkeen kansainvälisessä vertailussa. Vettä riittää kaikille, ja koko maassa on hyvin toimiva vesihuolto. Vertailuissa menestymiseen tarvitaan hyvää hallintoa, lainsäädäntöä, tutkimusta ja seurantaa.
– Perussuomalaisten tavoitteena onkin yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesivarojen käyttö. Tästä esimerkkinä on vesistöjen monipuolinen käyttö, kuten vesivoimatalous, vedenhankinta, vesiliikenne ja virkistyskäyttö. Ja niin kuin on linjattu, niin vesivaramme on jatkossakin pidettävä suomalaisissa käsissä – ei Brysselin byrokraattien, Elomaa vaatii.
