
Espanjan pääministeri toiminut puun ja kuoren välissä – taktiset virheet saattavat murentaa maan
EU:n suuriin jäsenmaihin lukeutuva Espanja on ajautunut perustuslailliseen kriisiin. Tilanne voi johtaa Espanjan pirstaloitumiseen. Espanja ja Katalonia ovat vuorotellen korottaneet panoksia toisiansa vastaan. Sunnuntain brutaalin siviiliväestön murjomisen jälkeen paluuta entiseen ei välttämättä enää ole.
Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa, että Espanja saa syyttää vain itseään Katalonian tilanteesta. Espanja ojensi katalaaneille kuin tarjottimella hyvän syyn tehdä pesärakoa Espanjaan. Maan pääministeri Mariano Rajoyn poliiseille antamia ohjeistuksia voi pitää käsittämättöminä.
Katalaanit halusivat äänestää, mutta eivät välttämättä itsenäisyyttä
Eri mielipidemittausten mukaan noin 80 prosenttia katalaaneista halusi itsenäisyysäänestyksen järjestettäväksi. Sen sijaan varsinainen itsenäisyysinto oli jo hiipumassa. Itsenäisyyden taakse olisi voinut mielipidemittausten mukaan asettua noin 35-40 prosenttia katalaaneista.
Rajoy olisi siten voinut suoda Katalonialle äänestyksen ja odottaa unionistien voittoa. Kysymyksessä oltaisiin edetty normaaliin päiväjärjestykseen.
Sen sijaan Rajoy vei kiistan oikeuslaitokseen ja sai haluamansa vastauksen: äänestys määrättiin hyllytettäväksi. Tämän jälkeen hän marssitutti Kataloniaan keskushallinnon poliisivoimat ampumaan kumiluoteja väkijoukkoon ja pamputtamaan rauhanomaisia siviilejä. Poliisit kiskoivat nuoria naisia hiuksista ja paiskoi vanhuksen portaita alas.
Katalonialta odotetaan itsenäisyysjulistusta tällä viikolla
Kansanäänestyksen tulosta ei ole vielä vahvistettu, mutta tulokset viittaavat varsin selkeästi voittoa itsenäisyydelle. Noin 90 prosenttia lasketuista äänistä oli kyllä-ääniä. Äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi osittain siksi, että Espanjan viranomaiset takavarikoivat Katalonian hallituksen mukaan noin 770 000 äänestyslipuketta.
Tuloksen virallistamisen jälkeen itsenäisyyskysymys etenee Katalonian alueparlamenttiin. Separatisteilla on parlamentaarinen enemmistö, joten Katalonian odotetaan julistautuvan itsenäiseksi tällä viikolla ja mahdollisesti jo keskiviikkona.
Jos itsenäisyysjulistus annetaan, niin mitä sen jälkeen tapahtuu?
Espanja tuskin tunnustaa Katalonian itsenäisyyttä. EU-maatkaan tuskin tunnustavat itsenäisyyttä, koska tämä merkitsisi samalla Katalonian lähtöpasseja EU:sta ja yhteisvaluutta eurosta. Se mutkistaisi EU-maiden ongelmia entisestään. Unioni neuvottelee jo Ison-Britannian kanssa EU-erosta.
Itsenäisen Katalonian tulisi hakea EU-jäsenyyttä. EU-maiden tulee yksimielisesti hyväksyä jäsenyystunnustelut, eikä Espanja varmastikaan myöntyisi tähän. Itsenäisyyskiista jää roikkumaan ilmaan.
Voimaa, lakkoa vai ylpeyden nielemistä?
Entä mahdollinen voimankäyttö? Katalaanit tuskin turvautuvat aseisiin puolustaessaan itsenäisyyttään. Espanjan kanta voimankäyttöön on monimutkaisempi. Sunnuntain jälkeen kynnys turvautua kättä pidempään on varmasti kasvanut. Espanja tyytynee – ainakin aluksi – vain kieltäytymään itsenäisyysjulistuksesta ja pyrkii säilyttämään nykytilan, status quon.
Kataloniassa alkaa sen sijaan yleislakko. Viranomaiset ovat kertoneet, että lakko kestää niin pitkään kuin tarve vaatii. Lakon kestävyydestä tai laajuudesta ei tietenkään ole mitään takeita. Espanjan talous kärsii kuitenkin huomattavasti, jos lakko on laaja ja pitkäkestoinen. Talouden epävarmuus on viimeinen asia, mitä eurokriisin runtelema Espanja kaipaa.
Espanja olisi tuolloin vaikean valinnan edessä. Se joutuisi turvautumaan voimaan tai luovuttamaan. EU ei voisi enää istua käsiensä päällä, mikäli sunnuntain kaltaiset yhteenotot eskaloituvat ja pitkittyvät.
Katalaanitkin saattavat luovuttaa. Se vaatisi ylpeyden nielemistä. Osapuolet voivat palata neuvottelupöytään hakemaan sellaista ratkaisua, ettei kumpikaan menetä kasvojaan.
Rajoykin puun ja kuoren välissä
Pääministeri Rajoy yritti murskata Katalonian itsenäisyyshaaveet voimalla. Tämä valinta voi kolahtaa hänen omaan nilkkaansa. Jälkiviisaus ei kuitenkaan enää auta.
Rajoy saattoi pelätä Baskimaan separatistien heräämistä horroksesta, mikäli hän olisi luottanut ei-äänten voittoon virallistetussa kansanäänestyksessä Skotlannin tapaan. Hänen luotsaamansa kansanpuolueen kannattajat vaativat niin ikään tomeria otteita separatisteja kohtaan.
Rajoy teki taktisen virheen jo paljon aiemmin. Katalaanit yrittivät useamman vuoden ajan neuvotella Espanjalta lisää autonomisia myönnytyksiä, mutta vastaanotto oli jääkylmä. Tennistermein: Kataloniassa sunnuntaina nähty verilöyly oli Rajoyn tekemä pakotettu virhe, mikä johtui aiemmasta taktisesta virheestä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kaaos saapui Kataloniaan: mellakkapoliisi pamputtaa täysin sumeilematta rauhanomaisia ihmisiä

Nyt ovat maailman kirjat Kataloniassa sekaisin – keskusvallan poliisi hakkaa palomiehiä pampuilla

Laura Huhtasaari Espanjan kärjistyneestä tilanteesta: ”Väkivallan on loputtava, katalonialaisten on saatava äänestää rauhassa”

Pieneen katalonialaiskylään odotetaan pelättyjä puolisotilaallisia joukkoja – Sakari Linden kuvailee jännittyneitä tunnelmia paikan päältä

Katalonian hallinto julkisti tuloksen: murskaenemmistö äänestäneistä kannattaa itsenäisyyttä

Tavio: Suomen hallituksen asenne häpeällinen Katalonian suhteen

Katalaanien itsenäisyysjulistus tulossa maanantaina – unionistien pakka täysin sekaisin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää