Espoon kaupunki suunnittelee suomenkielisten peruskoululaisten A1-kielen opiskelemiseen suurta muutosta, jonka myötä ranska ja saksa jäisivät englannin jyräämiksi, hs.fi kertoo.
A1-kieli on peruskoulussa opiskeltava ensimmäinen vieras kieli, ja yleisesti A1-kieleksi valitaan englanti. Joissain kouluissa voi valita myös ranskaa, saksaa tai ruotsia.
Suunnitelman toteutuessa vuodesta 2026 lähtien A1-kielenä saisi Espoossa valita vain englantia – tai ruotsia kielikylpykouluissa. Tällöin ranska, saksa ja muut kielet poistuisivat A1-opetuksesta 1. luokalta. Toinen vieras kieli (A2-kieli) alkaa yhä 4. luokalta, ja sen valikoima pysyy samana kaikille.
Espoolaisissa kouluissa vastustetaan
Muutoksen taustalla on se, että Espoo haluaa estää ”koulushoppailun” eli sen, että perheet valitsevat koulun vain kielen takia. Muutoksen myötä oppilaiden uskotaan olevan ”tasavertaisempia” ja ”yhtenäisemmässä” asemassa kuin jos koulut eivät eriytyisi.
Jotkut espoolaiset koulut kuitenkin vastustavat uudistusta, koska se kaventaa kielten tarjontaa ja voi heikentää lasten kielitaitoa. Esitys ei myöskään ole linjassa opetusministeriön vuoden 2017 suosituksen kanssa, jossa suositellaan aloittamaan kielten opiskelu pääsääntöisesti muulla kielellä kuin englannilla.
Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee Espoon koulujen kieltenopetuksen tulevaisuutta kokouksessaan tänään keskiviikkona.
Englannin kielen ylivalta vain kasvaisi
Espoon valtuutettu, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos paheksuu Espoon suunnitelmaa kieltenopetuksen myllertämisestä.
– Suunnitelma karsia Espoossa opetettavien A1-kielten määrää ja sitä myötä niin sanottua ”koulushoppailua”, on kyseenalainen keino pyrkiä estämään alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä.
– Tällainen päätös lisäisi englannin kielen ylivaltaa ja samalla kaventaisi mahdollisuuksia opiskella muita suuria kieliä kuten saksaa ja ranskaa. Englannin merkitystä maailmankielenä ei toki voi kiistää, mutta kyseistä kieltä näkee ja kuulee kaikkialla, joten sen omaksuminen on mahdollista myös lyhyemmällä oppimäärällä.
Väestöpolitiikka epäonnistunut Espoossa
Grönroos pitää täysin ymmärrettävänä perheiden pyrkimyksiä etsiä lapselle laadukas ja turvallinen oppimisympäristö.
– Espoon epäonnistunut väestöpolitiikka on johtanut siihen, että jo neljännes kaupungin asukkaista on maahanmuuttajataustaisia ja nuoremmissa ikäluokissa osuus on vielä tätäkin suurempi. Vanhempien tarve etsiä lapsilleen mahdollisimman turvallinen koulu on todellinen ja varmasti merkittävä tekijä myös kielivalinnoissa, jotka ovat mahdollistaneet koulun valinnan.
– A1-kielten määrän karsiminen yksipuolistaisi kielenopetusta ja samalla rajoittaisi turvallisten koulujen valitsemisen ainoastaan niille, joilla on varaa valita asuinpaikakseen alue, jossa maahanmuuttajien määrä on pienempi. Mikäli segregaatioon haluttaisiin oikeasti puuttua, niin kielten opetuksen peukaloinnin sijaan Espoon tulisi laittaa loppu holtittomalle maahanmuuttoon perustuvalle väestönkasvulle, jotta katujen ja koulujen turvallisuutta saataisiin parannettua kaikkialla kaupungissa, Grönroos perustelee.
