PS ARKISTO
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo olevansa erittäin tyytyväinen EU:n Suomelle kriittisiin liikennehankkeisiin myöntämistä rahoista. - Erityisesti uudelle jäänmurtajalle ja valtatielle 21 myönnetty rahoitus vahvistaa huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja sujuvaa ulkomaankauppaa, sanoo Ranne.
EU:lta on tulossa Suomelle mojova rahapotti kriittisten liikennehankkeiden rahoitukseen.
Euroopan komissio on myöntänyt kaikkiaan 91,01 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa (CEF) -välineen rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Valtion osuus myönnetystä rahoituksesta on 59,6 miljoonaa euroa.
Komissio myönsi CEF-rahoitusta yhteensä 2,7 miljardia euroa, josta noin 970 miljoonaa euroa oli sellaista rahoitusta, jota Suomen oli mahdollista hakea. Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja.
Merkittävimpänä voidaan mainita reilun 42 miljoonan euron rahoitus uudelle Itämeren B-luokan jäänmurtajalle.
Jäänmurtajan on tarkoitus korvata vanhenevaa jäänmurtokalustoa. Suomen uuden murtajan hankinta käynnistyy heti syksyllä 2025 telakkakilpailutukseen kuuluvalla markkinavuoropuhelulla. Uuden murtajan rakentaminen alkaisi arviolta alkuvuodesta 2026, ja uusi murtaja saadaan käyttöön syksyllä 2029. Jäänmurtajan rakennuttaa Väylävirasto.
Myös valtatien 21 liikenneinfran resilienssin parantamiseen välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi myönnettiin rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on kohentaa liikenneturvallisuutta ja harvaan asutun alueen saavutettavuutta sekä tukea huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta Pohjois-Suomessa.
Muita rahoitusta saaneita hankkeita ovat Rautatieliikenteen digitaalisen kapasiteetinhallinnan toteutus 2025–2029, eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke ja merenkulun älyväyläpalvelut. Myös eräille yksityisille toimijoille myönnettiin CEF-rahoitusta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo olevansa erittäin tyytyväinen EU:n Suomelle kriittisiin liikennehankkeisiin myöntämistä rahoista.
– Tämä on erinomainen lopputulos! EU-rahaa haettiin ja saatiin kriittisten kohteiden rahoitukseen.
– Erityisesti uudelle jäänmurtajalle ja valtatielle 21 myönnetty rahoitus vahvistaa huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja sujuvaa ulkomaankauppaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Ranne.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uutta autojen romutuspalkkiolakia vuosille 2026–2027. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että romutuspalkkiolla pyritään nyt uudistamaan Suomen vanhentunutta autokantaa.
Suomen tieverkkoa korjataan nyt massiivisesti joka puolella. Kunnostamiselle on huutava tarve, sillä tiestöä on käytännössä laiminlyöty edelliset 17 vuotta. Samalla kun väyliä korjataan, myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät.
Suomi on nyt ja tulevaisuudessa kumipyörämaa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo. - Jos tiet eivät ole kunnossa, ja rekat eivät liiku, Suomi pysähtyy. Tämä hallitus on historiallisen automyönteinen, ja se näkyy kaikessa politiikassa.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee tieliikenneturvallisuuden vahvistumisesta perussuomalaisten hallituskaudella. -Viime vuonna saimme pysäytettyä huonokuntoisten teiden kilometrimäärän kasvun ja käännettyä kokonaisuutta plussan puolelle. Myös ensi kesä tulee olemaan erinomainen. Me rakennamme siltoja ja asfalttia vedetään lisää.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
