– Nyt on käsittelyssä euroalueen yhteisvastuullinen kriisinratkaisumekanismi. Eli suomeksi sanottuna rahasto, johon kaikkien euroalueen pankkien on kannettava kortensa kekoon. Suomen osuus tähän suunniteltuun 55 miljardin rahastoon on n. 1,2 miljardia euroa, mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla kymmeniä miljardeja. Tästä rahastosta on tarkoitus hoitaa euroalueella kriisipankkien saneerauskulut.
Näin alkoi kansanedustaja Kaj Turusen puheenvuoro tiistaina eduskunnassa. Hän muistutti, etteivät perussuomalaiset eivät voi hyväksyä yhteisvastuuta, jossa suomalaiset kantavat vastuuta esim. ranskalaisten, italialaisten tai kreikkalaisten pankkijärjestelmistä.
Turusen puhe jatkui seuraavasti:
”Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä yhteisvastuuta. Jälleen kerran luodaan mekanismi jolla yhden virheet maksatetaan koko porukalla. Suomalaiset voivat kantaa vastuunsa suomalaisesta pankkijärjestelmästä, mutta se ei ole hyväksyttävää, että suomalaiset kantavat vastuuta esim. ranskalaisten, italialaisten tai kreikkalaisten pankkijärjestelmistä. Perussuomalaisten mielestä olisi ollut toivottavaa, että jokaisella EU-maalla on oma pankkikriisien ratkaisumekanismi.
Voimme kannattaa sitä, että keskitetysti EU-tasolla olisi päätetty kansallisten rahastojen minimi tasosta, sillä heikosti hoidetulla pankkikriisillä toisessa EU-maassa, on vaikutusta myös Suomen talouteen.
Hyväksymme myös yhteisen pankkivalvonnan oikealla tavalla toteutettuna.
Perussuomalaiset eivät voi siis hyväksyä nykyisenkaltaista yhteistä kriisinratkaisurahastoa. Rahaston yhteisvastuullisuus merkitsee sitä, että tulevaisuudessa suomalaiset pankkien asiakkaat, ja veronmaksajatkin, pääsevät osallistumaan muiden maiden pankkikriisien kustannuksiin. Vaikka hallituksen esityksessä puhutaan siitä, ettei kustannuksia viedä veronmaksajille asti, tällaista perälautaa ei ole. Toisaalta voidaan kysyä, että mitä eroa on pankkien asiakkailla ja veron maksajilla. Pankit perivät kuitenkin korkoina ja kuluina kustannuksensa.
Pankkiunionia rakennettaessa on koko ajan korostettu, että sillä on tarkoitus estää tulevia kriisejä eikä maksattaa nykyistä kriisiä muiden maiden veronmaksajilla. Päätös toteuttaa rahaston laaja yhteisvastuu jo heti yhteisen rahaston aloitusvuonna 2016 kuitenkin viittaa siihen, että rahastoa on tarkoitus käyttää myös nykyisen kriisin kustannusten maksamiseen.
Ongelmallista on myös, että rahasto on vain noin 55 miljardin euron kokoinen. Ottaen huomioon, että euroalueen pankkisektorin koko on noin 34 000 miljardia euroa, on ilmiselvää, ettei rahasto riitä alkuunkaan laajemman pankkikriisin iskiessä. Onkin sovittu, että myös Euroopan vakausmekanismin (EVM) varoja voitaisiin käyttää kriisipankkien suoraan tukemiseen. EVM:n varojen käyttö tarkoittaisi käytännössä jälleen uutta reittiä, jota kautta muiden maiden pankkikriisien kustannuksia voidaan vyöryttää myös suomalaisten veronmaksajien niskaan. Tällaiseen EVM:n varojen käyttöön eivät perussuomalaiset voi missään olosuhteissa suostua. Eikä tässä järjestelyssä ole turvassa pankkien tallettajien turvaksi muodostettu kansallinen talletussuojarahastokaan.
Pidämme valitettavana sitä, että on etsitty sellainen vippaskonsti, jolla kierretään mahdollisen oikeusperustan puutteet siitä voidaanko täältä lähettää rahat tähän yhteisvastuulliseen kriisirahastoon vai ei.
Käsityksemme mukaan eduskunnassa olisi tarvittu 2/3 osan enemmistö. Silloin se ei välttämättä olisi ollutkaan läpihuutojuttu, sillä pelkästään perussuomalaiset, keskustan tukemana, olisivat voineet rahojen siirtämisen estää. Ilmeisesti tämän yhteisvastuullisen rahaston arkkitehdit huomasivat, ettei oikeusperusta antanutkaan riittävästi myöden rahastolle, joten ratkaisuksi keksittiin jälleen kerran valtiosopimus, jonka sitten hallitukset allekirjoittavat. Puutteellisen oikeusperustan vuoksi nyt tähän lakikokonaisuuteen siis kuuluu myös valtiosopimus. Tämä on jälleen esimerkki siitä kuinka tällä vaalikaudella KOK/SDP hallitukset viittaavat kintaalla parlamentaariselle päätöksen teolle.
Arvoisa puhemies, Perussuomalaiset esittävät tätä lakiesitystä hylättäväksi.
Perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy ko. valtiosopimusta. Emme hyväksy sitä että valtiosopimuksella siirretään kansallisen rahaston varat euroalueen yhteisvastuulliseen rahastoon.
Emmekä hyväksy myöskään sitä menettelytapaa, miten hallitus tätä asiaa on junaillut.
Arvoisa puhemies, siksi teenkin lakiesityksen hylkäämisen lisäksi, hallitukselle seuraavan epäluottamuslauseen:
Eduskunta toteaa, että hallitus on tarkoituksenmukaisesti jättänyt väliin kriisinratkaisumekanismin kohdalla asian kokoluokan vaatiman parlamentaarisen käsittelyn eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta.”
PS VERKKOTOIMITUS