Kaatuvatko Kreikan tuet lopulta suomalaisten veronmaksajien niskaan? Onko hallitus valmis jatkamaan Kreikan tukipakettia, vaikka tämä on vastoin maan lakeja? Näihin kysymyksiin perussuomalaiset vaativat hallitukselta tänään vastausta eduskunnan kyselytunnilla. Kreikan asiat nousivat jälleen polttavan ajankohtaiseksi, koska maa tarvitsee kahden kuukauden lisäajan selvitäkseen velkaohjelmansa viidennen vaiheen ehdoista ja saadakseen viimeisen parin miljardin euron osuuden.
Velkaohjelman toteutumista mutkistaa Kreikan erittäin vaikea sisäpoliittinen asetelma. Maassa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit joulukuussa. Tällä pyritään rauhoittamaan poliittista tilannetta. Kreikan parlamentti yrittää valita uuden presidentin, mutta jos tämä ei onnistu, maan hallitus kaatuu. Tällöin on mahdollista, että radikaali protestipuolue Syriza nousee valtaan.
– Euron tilanne on ajautunut taas kriisiin. Kreikan tulevat vaalit johtavat todennäköisesti hallituksen kaatumiseen. Kreikan vasemmistopuolue Syriza vaatii tukipakettien kaatamista. Se toisi Suomelle pahimmillaan miljardien eurojen tappiot, Juho Eerola (ps.) alusti.
– Kreikan elvytys ei ole sujunut suunnitellusti. Maa on jatkuvasti ollut myöhässä tai vaikeuksissa tukipakettien ehtona olevien uudistusten toteuttamisessa. Kaikesta tästä lupausten jatkuvasta rikkomisesta huolimatta Suomi ja muut euromaat ovat antaneet Kreikalle taas takauksia. Eli maa, jota ei olisi pitänyt edes hyväksyä euroon, kohdellaan tällä tavoin. Hyväksyykö hallitus Kreikan velkojen anteeksiannon ja kuinka suuret tappiot Suomelle syntyvät, jos Kreikka ei suoriudu maksuistaan, Eerola kysyi.
Rinne: Kreikka suoriutuu hyvin
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) vastasi tilanteeseen nähden huomattavan myönteisesti: hänen mukaansa Kreikka suoriutuu tilanteesta suorastaan mainiosti.
– Kreikka on kuluneen vuoden aikana petrannut huomattavasti juoksuaan. Kreikka kykenee huolehtimaan velkojensa maksuista, koroista ja lyhennyksistä. Velvoitteet joita Kreikalta on edellytetty, ovat johtaneet toivottuihin tuloksiin, Rinne väitti.
Hän kuvaa jatkoajan myöntämistä tekniseksi. Tällä hetkellä Kreikka tavoittelee viidennen maksutavoitteen edellytysten täyttymistä.
– Ei ole mitään esteitä, etteikö Kreikka kykenisi kahden kuukauden kuluessa suoriutumaan noista velvoitteista, Rinne väitti.
Päätösvalta hiipunut Brysseliin
Eerola totesi päätösvallan hiipineen näissäkin asioissa Brysseliin.
– Kuten perjantain tukipakettiäänestyksessä nähtiin, yleensä vain perussuomalaiset ovat vastustaneet tätä rahan ja vallan siirtymistä. Jäsenmaksujen ennustetaan kasvavan yli miljardiin euroon ja lisälaskua on tulossa. Uusimpana lisämaksun tuojana on komissaari Jyrki Kataisen (kok.) valmistelema 300 miljardin euron tukipaketti, Eerola syytti.
Eerola sanoi Suomen tarvitsevan kipeästi investointeja, mutta Euroopan Investointipankin EIP:n pääjohtajan kommenttien pohjalta voimme odottaa vain murusia. Hän sanoi, että vaikka virallisten selvitysten mukaan tämä ei lisää yhteisvastuuta, mutta kun viimeksi tällainen järjestely tehtiin, seurauksena oli Yhdysvaltain suuri finanssikriisi.
Hyväksyykö hallitus Kataisen yhteisvastuullisen investointirahaston ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta maksumme jatkossa pienenisivät, Eerola kysyi.
Stubb: Ei yhteisvastuuta
Pääministeri Alexander Stubb väitti, että kysymyksen virheidenkin oikomiseen menisi pitkä aika. Kyseessä on investointirahasto, johon komissio on sitoutunut 8 plus 8 miljardin pakettiin ja EIP lisää noin 5 miljardia. Vipuvaikutus oletetaan 15:ksi, mistä muodostuisi 300 miljardin paketti.
– Tämä ei lisää Suomen taakkaa eikä ole yhteisvastuullinen. Tällä pyritään saamaan Euroopan talous nousuun mukaan lukien Suomen, Stubb tulkitsi.
Soini: Rinne oli valmis antamaan velat anteeksi
Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) ei tyytynyt hallituksen selityksiin.
– Nyt ei kyllä ylimielisyyteen olisi varaa. Muistaakseni sanoitte Kataisen pääministeriaikana, että on pölhöpuhetta, etteikö Kreikan tilanne olisi hoidettu, kun ensimmäinen tukipaketti annettiin. Antti Rinne (sd.) sanoi, kun Jutta Urpilainen (sd.) oli vielä valtiovarainministeri, puhuitte velan anteeksiantamisesta ainakin osittain ja laina-ajan pidentämisestä. Kuinka pitkä laina-ajan pitää olla, Soini tivasi ja jatkoi:
– Saako suomalainen pienyrittäjä tai asuntolainan ottaja sata vuotta lainaa nollakorolla vai miten aiotte tehdä? Ja jos Kreikan vasemmistopuolue voittaa vaalit, pidättekö mahdollisena että Kreikka joutuu poistumaan eurosta.
Rinne vastasi, että Kreikka tarvitsee teknisen pidennyksen.
– Jos käy niin, ettei Kreikka kykene täyttämään viidennen tavoitteen ehtoja, se johtaisi pikaiseen ”exitiin”, joka tarkoittaisi tilannetta, joka olisi täysin uusi. Sama koskee Kreikan poliittista tilannetta, Rinne sanoi.
– Nyt on päätetty aikaistaa presidentinvaaleja joulukuuksi. Jos nykyinen hallitseva ryhmittymä voittaa vaalin, Kreikan poliittinen tilanne rauhoittuisi hetkeksi ja Kreikka jatkaisi tällä tiellä. – Toinen vaihtoehto on, että Kreikan parlamentti ei kykenisi valitsemaan presidenttiä. Se johtaisi uusiin vaaleihin ja tilanne olisi aivan uusi, Rinne vastasi.
Turunen: Uskotteko kreikkalaiseen kirjanpitoon?
Kaj Turunen (ps.) totesi, että hallitus ilmoitti olevansa jälleen valmis jatkamaan Kreikan tukipakettia, vaikka se on vastoin maan lakeja. Siksi hallitus toi eduskuntaan käsiteltäväksi asiaa koskevan lain muutoksen.
Kaatuuko Kreikan hallitus?
– Näyttää siltä, että näitä asioita käsitellään listan viimeisinä asioina ja yön pimeinä tunteina, Turunen huomautti.
– Kreikassa on kova paine päästä troikasta eroon. Mutta kun Rinne sanoi, että Kreikan talous on nyt kunnossa. Uskotteko todella, että Kreikan kirjanpito on nyt kunnossa, Turunen kysyi.
Rinne vastasi olleensa keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kuultavana Kreikan tilanteesta. Hän viittasi alivaltiosihteeri Saaren tietoon, että Kreikassa parhaimmin on kehittynyt juuri tilastointi.
– Siellä kaikki on kunnossa. Me uskomme Kreikan tilastoihin, kyllä. Kreikka on itse asiassa taloustilanteeltaan velkamaiden joukossa parhaassa tilanteessa. Talous kasvaa ja se kykenee maksamaan sekä velat että korot. Lyhennykset alkavat kahdeksan vuoden siirtymäajan jälkeen, Rinne kehui.
Veli-Pekka Leskelä