Kun perusuomalaisten aiempi puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi kannattavansa EU:n hiilitulleja, ajatus oli asettaa päästöherkät kolmannet maat samalle viivalle kuin ilmastotavoitteidensa kanssa intoileva EU. Euroopan komissio on ottanut hiilitullit käsiteltäväksi. Ketun häntiä kantava komissio on hurmaamassa hallituksemme varsin vaarallisen esityksen taakse.

Komissio on täsmentänyt Fit for 55 -ilmastovalmiuspakettinsa ajatuksia hiilirajamekanismin saralla. Kansan kielellä hiilirajamekanismi kulkee hiilitullina. Ajatus on, että EU:n ulkopuolelta ilmastopolitiikkaan kevein mielin asennoituvilta mailta vaaditaan lisätulleja sen mukaan, mitä enemmän savupiiput tupruttelevat myrkkyjä taivaalle.

Todellinen ongelma on se, että eurooppalaiset teräs-, sähkö-, sementti-, lannoite- ja alumiiniteollisuuden yritykset ovat menettämässä ilmastohysterian vuoksi vapaaliput päästöille. EU:n ulkopuolelle keskittyvä suomalaisyritys hakeutuu herkästi EU:n ulkopuolelle.

Venäjän hyökkäyssota muutti koko paletin

Komission ajoitus hiilitulliesitykselle on hankala. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sodan seuraukset ovat nostaneet energiahintoja kaikkialla – ja eritoten Venäjä-riippuvuuttaan lisänneellä Euroopalla.

Hiilitullit nostaisivat energian hintoja entisestään. Komission uusimmat laskelmat osuvat viime vuoden joulun alle. Helmikuun lopulla Venäjän aloittama hyökkäyssota nosti energian hinnat aivan uusiin kerroksiin.

Hyvä järjestelmä, joten roskakoriin

Ehdotuksessa huomoidaan EU-jäsenmaiden myöntämät ilmaiset päästöoikeukset. Näillä on tarkoitus huolehtia siitä, etteivät yritykset muuttaisi kolmansiin maihin. Kolmannet maat tarkoittavat EU:n ulkopuolisia maita.

Komission mielestä on hyvä luopua ilmaisjaoista. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmansiin maihin vientiä harjoittava EU-maassa toimiva yritys alkaa tähyillä ulkomaille siirtymistä.

Suomessa toimiva hiilitulliyritys, esimerkiksi teräsyhtiö, menettää ilmaiset päästöoikeutensa. Suomessa tuotettava teräs tulee materiaalisilta kustannuksiltaan yhtä huokeaksi kuin missä tahansa muussa maassa. Hiilitulleilla huolehditaan siitä, ettei unioniin toimiteta halpaa terästä, sähköä ja lannoitteita.

Ilmaisjaon romutuksella pidetään huoli myös siitä, että hiilitullin alaisten tuotteiden yritykset siirtyvät pois EU:sta, jos niillä on merkittävästi ostajia EU:n ulkopuolisista maista.

Voittaako edes ilmasto?

Jatkokirjeessä todetaan ilmaisjaon hyödyllisyys:

”Lähtökohtaisesti ilmaisjaon etuna hiilirajamekanismiin on se, että se suojaa sekä EU:hun että EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa tuotantoa toisin kuin hiilirajamekanismi, joka suojaa vain EU:hun suuntautuvaa tuotantoa.”

EU halunnee siirrättää pois ilmastolle arveluttavat toimialat voidakseen patsastella päästömittauksien vierellä huolimatta siitä, että eurooppalaisten kukkarot tyhjenevät tämän hulluuden vuoksi. Voittaako edes ilmasto?

Henri Alakylä