Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Tynkkyseltä muistutus EU-komissiolle: Sijoittajat eivät laita rahojaan komission rulettiin, jos vapaat markkinat ja tuotot ovat muualla

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

ilmastoimet

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiittelee Ruotsin porvaripuolueiden ja ruotsidemokraattien sopimaa yhteistyösopimusta, jonka pohjalta Ruotsia hallitaan seuraavat neljä vuotta. Perussuomalaisten sisarpuolueen ruotsidemokraattien kädenjälki näkyy erityisesti Ruotsin uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikassa.

Riikka Purran mukaan linjaukset ovat hyviä ja antavat toivoa siitä, että Ruotsin ongelmia voidaan vielä korjata.
&#8211; Turvapaikkapolitiikka kiristetään EU- ja kansainvälisten säännösten edellyttämälle minimitasolle, perheenyhdistämistä rajoitetaan, kotouttamispolitiikka lähtee tulijan omasta vastuusta, kansalaisuuden saamisen kriteereitä tiukennetaan huomattavasti ja työperäistä maahanmuuttoa rajoitetaan EU:n ulkopuolelta asettamalla palkkatasovaatimus työluvissa vastaamaan Ruotsin mediaanipalkkaa, Purra sanoo.
&#8211; Ruotsin maahanmuuttopolitiikan täyskäännöksen myötä on entistä tärkeämpää, että Suomessa seuraava hallitus tulee seuraamaan yleispohjoismaista linjaa kohti selvästi kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa.
Jengirikollisuus kuriin, kehityspuun leikkauksia
Suomessakin päätään nostaneeseen jengiväkivaltaan Ruotsin uusi hallitus aikoo puuttua voimakkailla toimenpiteillä muun muassa asettamalla tuplarangaistukset jengirikollisille ja poistamalla rikosten niin sanotut paljousalennukset.
Ruotsin tuleva hallitus aikoo myös laskea kehitysavun määrää nykyisestä.
&#8211; Nämäkin ovat tuttuja perussuomalaisten vaatimuksista, Purra sanoo.
Ilmastopolitiikkaa kansallisilla ehdoilla
Ruotsidemokraattien ja porvaripuolueiden yhdessä harjoittamassa ilmastopolitiikassa Ruotsin kilpailukyky halutaan turvata, jolloin elinkeinoelämä ja maaseutu eivät ilmastotoimenpiteistä kärsi.
Puolueiden yhteistyösopimuksessa viitataan lisäksi Ruotsin osuuteen globaaleista päästöistä, jonka vuoksi ilmastopolitiikassa on otettava huomioon globaali näkökulma.
&#8211; Ruotsin oikeistohallituksen ottama käytännönläheinen linja ilmastoasioihin on virkistävää, kun sitä vertaa Suomen idealistiseen ja todellisuudesta irtautuneeseen ilmastopoliittiseen keskusteluun, Purra sanoo.

Purra: Ruotsin asia on meidän

Kun perusuomalaisten aiempi puheenjohtaja Jussi Halla-aho <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.430657">kertoi kannattavansa EU:n hiilitulleja</a>, ajatus oli asettaa päästöherkät kolmannet maat samalle viivalle kuin ilmastotavoitteidensa kanssa intoileva EU. Euroopan komissio on ottanut hiilitullit käsiteltäväksi. Ketun häntiä kantava komissio on hurmaamassa hallituksemme varsin vaarallisen esityksen taakse.
Komissio on täsmentänyt Fit for 55 -ilmastovalmiuspakettinsa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-11778.pdf">ajatuksia hiilirajamekanismin saralla</a>. Kansan kielellä hiilirajamekanismi kulkee hiilitullina. Ajatus on, että EU:n ulkopuolelta ilmastopolitiikkaan kevein mielin asennoituvilta mailta vaaditaan lisätulleja sen mukaan, mitä enemmän savupiiput tupruttelevat myrkkyjä taivaalle.
Todellinen ongelma on se, että eurooppalaiset teräs-, sähkö-, sementti-, lannoite- ja alumiiniteollisuuden yritykset ovat menettämässä ilmastohysterian vuoksi vapaaliput päästöille. EU:n ulkopuolelle keskittyvä suomalaisyritys hakeutuu herkästi EU:n ulkopuolelle.
Venäjän hyökkäyssota muutti koko paletin
Komission ajoitus hiilitulliesitykselle on hankala. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sodan seuraukset ovat nostaneet energiahintoja kaikkialla &#8211; ja eritoten Venäjä-riippuvuuttaan lisänneellä Euroopalla.
Hiilitullit nostaisivat energian hintoja entisestään. Komission uusimmat laskelmat osuvat viime vuoden joulun alle. Helmikuun lopulla Venäjän aloittama hyökkäyssota nosti energian hinnat aivan uusiin kerroksiin.
Hyvä järjestelmä, joten roskakoriin
Ehdotuksessa huomoidaan EU-jäsenmaiden myöntämät ilmaiset päästöoikeukset. Näillä on tarkoitus huolehtia siitä, etteivät yritykset muuttaisi kolmansiin maihin. Kolmannet maat tarkoittavat EU:n ulkopuolisia maita.
Komission mielestä on hyvä luopua ilmaisjaoista. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmansiin maihin vientiä harjoittava EU-maassa toimiva yritys alkaa tähyillä ulkomaille siirtymistä.
Suomessa toimiva hiilitulliyritys, esimerkiksi teräsyhtiö, menettää ilmaiset päästöoikeutensa. Suomessa tuotettava teräs tulee materiaalisilta kustannuksiltaan yhtä huokeaksi kuin missä tahansa muussa maassa. Hiilitulleilla huolehditaan siitä, ettei unioniin toimiteta halpaa terästä, sähköä ja lannoitteita.
Ilmaisjaon romutuksella pidetään huoli myös siitä, että hiilitullin alaisten tuotteiden yritykset siirtyvät pois EU:sta, jos niillä on merkittävästi ostajia EU:n ulkopuolisista maista.
Voittaako edes ilmasto?
Jatkokirjeessä todetaan ilmaisjaon hyödyllisyys:
&#8221;Lähtökohtaisesti ilmaisjaon etuna hiilirajamekanismiin on se, että se suojaa sekä EU:hun että EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa tuotantoa toisin kuin hiilirajamekanismi, joka suojaa vain EU:hun suuntautuvaa tuotantoa.&#8221;
EU halunnee siirrättää pois ilmastolle arveluttavat toimialat voidakseen patsastella päästömittauksien vierellä huolimatta siitä, että eurooppalaisten kukkarot tyhjenevät tämän hulluuden vuoksi. Voittaako edes ilmasto?

Euroopan komissio ja hallitus osaa tuhota perussuomalaisten hyvät esitykset, nyt uhrialttarille talutettiin hiilitullit

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi tiistaina toimista, joilla Suomen tieliikenteen päästöt pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuonna 2045 liikenteen tulisi olla täysin fossiilivapaata. Tämä verottaa jokaisen suomalaisen ostovoimaa monella eri tavalla.

Hallituksen toukokuussa 2021 hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan päästövähennystavoitteisiin päästäisiin muun muassa sähkö- ja kaasuautoilun tuilla, EU:n laajuisella tieliikenteen päästökaupalla sekä polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostolla.
&#8211; Suomen ylioptimistiset päästövähennystavoitteet iskevät yhä kovemmin autoilijoiden kukkaroihin, vaikka Suomen tieliikenteen päästöt ovat pisara meressä muuhun maailmaan verrattuna. Ministeriön oman selvityksen mukaan dieselin hinta nousisi kymmenillä senteillä, mikäli jakeluvelvoitetta nostetaan nykyisestä ja asiasta kerrotaan vasta muutama päivä aluevaalien jälkeen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
&#8211; Pienituloisella syrjäseudun asukkaalla ei tätä menoa ole enää varaa käydä töissä kohtuuttomien polttoainekulujen vuoksi, saati mahdollisuutta ostaa sähköautoa, mutta sehän ei hallitusta kiinnosta kaiken ilmastoposeerauksen keskellä.
Jokainen joutuu maksumieheksi
Suomen kireät päästövähennystavoitteet uhkaavat nostaa dieselin jo ennestään ennätyksellisen korkeaa hintaa korottamalla polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite tarkoittaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta myytävän polttoaineen energiasisällöstä. Sen toteutus on polttoainejakelijan itsensä päätettävissä, joten huoltoasema voi päättää myykö esimerkiksi biokaasua muiden polttoaineiden ohella vai lisääkö uusiutuvien osuutta bensiinissä ja dieselissä.Tällä hetkellä jakeluvelvoite on 18 prosenttia ja sen on sovittu nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Tiistain tiedotustilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) myönsi jakeluvelvoitteen korotuksen aiheuttavan nousupainetta polttoaineiden hintoihin.
&#8211; Jakeluvelvoitteen nosto ja sen vaikutus polttoaineiden hintoihin ei iske pelkästään yksityisautoilijoihin, vaan vaikutus heijastuu koko yhteiskuntaamme muun muassa raskaan liikenteen kulujen kasvaessa. Valtaosa Suomen tavaraliikenteestä kulkee maanteillä dieselin voimalla, sillä muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.
&#8211; Suomalaisten yritysten kilpailukyky kärsii jo ennestään maantieteellisesti hankalasta sijainnistamme ja nyt hallitus haluaa hankaloittaa niiden tilannetta entisestään nostamalla logistiikkakustannukset pilviin maailmanpelastamisen varjolla, Antikainen toteaa.
Maailman neljänneksi kalleinta bensaa
Sekä bensiinin että dieselin hinnat ovat kivunneet ennätyslukemiin Suomessa. Bensiinin litrahinta on monin paikoin jo ylittänyt 2 euron rajan ja dieselin litrahinta liikkuu 1,8 euron tuntumassa. Global Petrol Prices -sivuston mukaan bensiini on tällä hetkellä Suomessa neljänneksi kalleinta koko maailmassa.
&#8211; Bensiinin keskimääräinen litrahinta ympäri maailmaa on 1,09 euroa, mutta Suomessa se on jo lähes kaksinkertainen. Nyt polttoaineiden hintoihin on ministeri Harakan mukaan kohdistumassa lisää nousupaineita, kun hallitus haluaa pelastaa maailmaa jakeluvelvoitteen korotuksella. Diesel on jo lähes yhtä kallista kuin bensiini, joten viimeistään tässä vaiheessa dieselautoja kurittavasta käyttövoimaverosta on luovuttava, Antikainen vaatii.

Antikainen: Järjetön ilmastoposeeraus tekee liikkumisesta Suomessa maailman kalleinta ja tuhoaa maamme kilpailukyvyn

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esittää, että tänä keväänä saatetaan hyvinkin mahdollisesti päättää polttoaineen jakeluvelvoitteen nostosta, jonka arvioidaan korottavan erityisesti dieselin litrahintaa.

Perinteisesti vaalien jälkeen on sopiva paikka lisätä kansalaisten maksutaakkaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi tiistaina <a href="https://www.lvm.fi/-/liikenteen-paastojen-puolittaminen-2030-mennessa-on-mahdollista-kansallisin-keinoin-ja-eu-n-toimin-1640686">tiedotteen</a>, joka on otsikoitu: Liikenteen päästöjen puolittaminen 2030 mennessä on mahdollista kansallisin keinoin ja EU:n toimin.
Tiedotteessa esitetään edellytyksiä hallituksen tavoitteen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutumiseksi.
LVM:n mukaan tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.
Tiedotteen autoilijoita kiinnostava osuus löytyy ensimmäisen kappaleen loppupuolelta: Harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä vuoteen 2030.
Autoilusta tulossa entistä kalliimpaa
Jakeluvelvoite viittaa siihen, kuinka suuri osuus polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä. Jakeluvelvoite ohjaa polttoaineiden jakelijat sekoittamaan polttoaineen joukkoon biopolttoainetta.
Jakeluvelvoite perustuu biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettuun lakiin, jonka mukaan uusiutuvien polttoaineiden energiasisällön osuus polttoaineesta, kuten dieselista tulee tällä hetkellä olla 19,5 prosenttia.
Asteittain jakeluvelvoite nousee 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Käytännössä huoltoasemat lisäävät biopolttoaineiden osuutta dieselissä, koska bensiinissä uusiutuvien osuutta voi nostaa rajallisemmin.
Jakeluvelvoitteen uusi korottaminen on hallituksen neuvotteluissa varteenotettavana ja harkittavana keinona päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi siitäkin huolimatta, että toimenpide tekee autoilusta entistäkin kalliimpaa.
Ei juuri vaikutuksia ilmastoon
Jakeluvelvoitteen noston arvioidaan siis vaikuttavan erityisesti dieselin hinnankehitykseen. Liikenne- ja viestintäministeri Harakka myönsi itsekin LVM:n tiedotustilaisuudessa, että jakeluvelvoitteen korottaminen nostaa hintoja.
&#8211; Kyllä se hinnan nousupaine on ihan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/acf2502a-f96d-443e-ae02-1a63b91fd4c7.">tuntuva</a>, Harakka sanoi.
Hallituksen väläyttelemät mahdollisuudet uusista toimista, jotka nostavat liikkumisen hintaa, julkistetaan sopivasti ja täysin ymmärrettävästi vasta aluevaalien jälkeen.
Polttoaineen hinnan kallistumiseen johtavat päätökset ovat erottamaton osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja miksevät olisi, sillä autoilun tekeminen entistä kalliimmaksi on Marinin hallitukselle varma rahastusautomaatti, jolloin samalla voidaan viitata ilmaston vuoksi tehtäviin korjausliikkeisiin.
Tosin ilmaston kannalta vaikutukset jäävät lähes olemattomiksi, koska maailman mittakaavassa Suomen kokonaispäästöt ovat lähes olemattomat.
Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vain noin <a href="https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-co2-paastot-liikennemuodoittain-seka-maakunnittain">viidenneksen</a> Suomen kokonaispäästöistä. Lisäksi koronapandemiasta johtuen liikenteen hiilipäästöt jo laskivat vuonna 2020 noin 7 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Vihreiden sisältä kritiikkiä omaan intoiluun
Marinin hallituksessa ilmastotoimien moottorina toimivat vihreät, joille autoilijoiden kiusaaminen ja liikkumisen vaikeuttaminen on sydämen asia. Vihreiden ilmastointoilua kohtaan on esitetty kritiikkiä jopa hallituksen sisältä, mutta terävin kritiikki on yllättäen tullut tällä kertaa puolueen omista riveistä.
Vihreiden ex-puheenjohtajat Ville Niinistö ja Touko Aalto esittävät Iltalehdessä, että vihreistä on tullut kapealla sektorilla toimiva puolue, jolla ei ilmasto- ja ihmisoikeuspolitiikan ohella ole kovinkaan paljoa muuta sanottavaa.
Aalto esittää melko suoraan, että vihreiden ilmastointoilu on jo<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2f1a84dd-5a04-49d1-8756-97541e5e6786"> mennyt överiksi</a>. Aallon mukaan vihreiden pitäisi ilmastoasioissa jo tunnustaa, että Suomen päästöillä ei ole maailman mittakaavassa kovin paljon merkitystä, vaikka Suomessa kehitetyillä ratkaisuilla voisi olla iso merkitys maailman ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa.
Hallituksen toimet myrkkyä autoilijoille
Hallitus korotti polttoaineveroa viimeksi elokuussa 2020. Tavan autoilijalle hallituksen aikeet jakeluvelvoitteen nostosta ovat myrkkyä, sillä toteutuessaan polttoainepumpulla vierailu keventää kukkaroa jälleen entistä enemmän.
Polttoaineen hinta kirpaisee juuri nyt kuluttajia. Halvimmankin bensiinin eli 95 E10:n hinta on monin paikoin ympäri Suomea jo lähes kaksi euroa. Myös dieselin hinta on lähestynyt kahden euron rajaa.
Syyksi polttoaineiden kalleuteen tarjotaan yleensä raakaöljyn korkeaa hintaa. Se on kuitenkin vain osa totuutta, koska polttoaineen hinnasta suurin osa muodostuu verosta. Öljyn maailmanmarkkinahinta on sama kaikille, mutta hintaan bensapumpulla vaikuttavat kansallisen tason päätökset.
Bensa ja diesel maksavat Suomessa nyt jopa enemmän kuin esimerkiksi 11 vuotta sitten, jolloin <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/bensa-maksaa-maailmassa-keskimaarin-1-07-euroa-litra-suomessa-jo-lahes-2-kertaa-niin-paljon/43195694-a48d-4097-a53a-3906f5a4deeb">raakaöljyn hinta</a> oli vielä korkeammalla kuin tällä hetkellä. Kunnianhimoisien ilmastotoimien ja kiristyvän verotuksen vuoksi polttoaineiden hinnat tuskin ovat alenemassa ainakaan tällä hallituskaudella.
Perussuomalaiset laskisi polttoaineveroa, kokoomus ei
Autoilijoille ei kuitenkaan juuri heru ymmärrystä oppositionkaan puolelta, koska vain perussuomalaiset olisi valmis laskemaan polttoaineiden verotusta. Esimerkiksi kokoomuksella ei ole mitään sitä vastaan, että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kokoomus-ei-halua-keventaa-polttoaineen-verotusta-perussuomalaiset-pitavat-korkeita-pumppuhintoja-kurittamisena/">suomalaiset köyhtyvät</a> jatkossakin polttoainepumpulla ja että korkea polttoaineen hinta näkyy ja tuntuu tuotteiden kauppahinnoissa.
Perussuomalaisten mielestä ylimitoitettu ilmastokunnianhimo on hölmöä tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi rapakunnossa.
Marraskuussa perussuomalaiset esitti polttoaineveron <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-sahkon-ja-polttoaineiden-veron-alentamista-neljanneksella-keskivertoperheelle-lahes-500-euroa-enemman-kateen-vuodessa-hallituksen-vaihtoehdosta-tulossa-1-200-euron-lisalask/">alentamista</a> 25 prosentilla, jolloin keskivertoperheelle jäisi lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa.
Somessa pantiin merkille tiedotuksen ajankohta
Sosiaalisessa mediassa hallituksen suunnitelmia paheksutaan, ja monet huomauttavat, että jakeluvelvoitteen nosto kirpaisee kovimmin pienituloisia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Et ihan ymmärrä oikein, osittain kyllä. Kv-energian hinta on korkea, m.l. raakaöljy ja kaasu. Jakeluvelvoite nostaa merkittävästi hintaa. Tämä iskee pahimmin matalapalkkaisiin ja &quot;köyhiin&quot;. Miksi vihervasemmisto haluaa kurittaa köyhiä?
&mdash; Miia Autero (@AuteroMiia) <a href="https://twitter.com/AuteroMiia/status/1486239522153193472?ref_src=twsrc%5Etfw">January 26, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Twitterissa on myös pantu merkille hallituksen tiedottamisen ajankohta vaalien jälkeen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nyt kun vaalit on ohi, niin <a href="https://twitter.com/hashtag/hallitus?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#hallitus</a> voi keskittyä olennaiseen eli autoilevan suomalaisen kurjistamiseen. <a href="https://twitter.com/hashtag/polttoaine?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#polttoaine</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/polttoaineenhinta?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#polttoaineenhinta</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/bensanhinta?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#bensanhinta</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/jakeluvelvoite?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#jakeluvelvoite</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/nytonpakko?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#nytonpakko</a> <a href="https://t.co/TaWAXkLPRr">https://t.co/TaWAXkLPRr</a>
&mdash; Mikko Kokko (@mikkokokko) <a href="https://twitter.com/mikkokokko/status/1485954054329188352?ref_src=twsrc%5Etfw">January 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Eipä yllättänyt: Autoilijoille karmeita uutisia heti aluevaalien jälkeen – hallitus vihjaa dieselin litrahinnan kallistumisesta