Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esittää, että tänä keväänä saatetaan hyvinkin mahdollisesti päättää polttoaineen jakeluvelvoitteen nostosta, jonka arvioidaan korottavan erityisesti dieselin litrahintaa.

Perinteisesti vaalien jälkeen on sopiva paikka lisätä kansalaisten maksutaakkaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi tiistaina tiedotteen, joka on otsikoitu: Liikenteen päästöjen puolittaminen 2030 mennessä on mahdollista kansallisin keinoin ja EU:n toimin.

Tiedotteessa esitetään edellytyksiä hallituksen tavoitteen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutumiseksi.

LVM:n mukaan tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

Tiedotteen autoilijoita kiinnostava osuus löytyy ensimmäisen kappaleen loppupuolelta: Harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä vuoteen 2030.

Autoilusta tulossa entistä kalliimpaa

Jakeluvelvoite viittaa siihen, kuinka suuri osuus polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä. Jakeluvelvoite ohjaa polttoaineiden jakelijat sekoittamaan polttoaineen joukkoon biopolttoainetta.

Jakeluvelvoite perustuu biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettuun lakiin, jonka mukaan uusiutuvien polttoaineiden energiasisällön osuus polttoaineesta, kuten dieselista tulee tällä hetkellä olla 19,5 prosenttia.

Asteittain jakeluvelvoite nousee 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Käytännössä huoltoasemat lisäävät biopolttoaineiden osuutta dieselissä, koska bensiinissä uusiutuvien osuutta voi nostaa rajallisemmin.

Jakeluvelvoitteen uusi korottaminen on hallituksen neuvotteluissa varteenotettavana ja harkittavana keinona päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi siitäkin huolimatta, että toimenpide tekee autoilusta entistäkin kalliimpaa.

Ei juuri vaikutuksia ilmastoon

Jakeluvelvoitteen noston arvioidaan siis vaikuttavan erityisesti dieselin hinnankehitykseen. Liikenne- ja viestintäministeri Harakka myönsi itsekin LVM:n tiedotustilaisuudessa, että jakeluvelvoitteen korottaminen nostaa hintoja.

– Kyllä se hinnan nousupaine on ihan tuntuva, Harakka sanoi.

Hallituksen väläyttelemät mahdollisuudet uusista toimista, jotka nostavat liikkumisen hintaa, julkistetaan sopivasti ja täysin ymmärrettävästi vasta aluevaalien jälkeen.

Polttoaineen hinnan kallistumiseen johtavat päätökset ovat erottamaton osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja miksevät olisi, sillä autoilun tekeminen entistä kalliimmaksi on Marinin hallitukselle varma rahastusautomaatti, jolloin samalla voidaan viitata ilmaston vuoksi tehtäviin korjausliikkeisiin.

Tosin ilmaston kannalta vaikutukset jäävät lähes olemattomiksi, koska maailman mittakaavassa Suomen kokonaispäästöt ovat lähes olemattomat.

Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat vain noin viidenneksen Suomen kokonaispäästöistä. Lisäksi koronapandemiasta johtuen liikenteen hiilipäästöt jo laskivat vuonna 2020 noin 7 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Vihreiden sisältä kritiikkiä omaan intoiluun

Marinin hallituksessa ilmastotoimien moottorina toimivat vihreät, joille autoilijoiden kiusaaminen ja liikkumisen vaikeuttaminen on sydämen asia. Vihreiden ilmastointoilua kohtaan on esitetty kritiikkiä jopa hallituksen sisältä, mutta terävin kritiikki on yllättäen tullut tällä kertaa puolueen omista riveistä.

Vihreiden ex-puheenjohtajat Ville Niinistö ja Touko Aalto esittävät Iltalehdessä, että vihreistä on tullut kapealla sektorilla toimiva puolue, jolla ei ilmasto- ja ihmisoikeuspolitiikan ohella ole kovinkaan paljoa muuta sanottavaa.

Aalto esittää melko suoraan, että vihreiden ilmastointoilu on jo mennyt överiksi. Aallon mukaan vihreiden pitäisi ilmastoasioissa jo tunnustaa, että Suomen päästöillä ei ole maailman mittakaavassa kovin paljon merkitystä, vaikka Suomessa kehitetyillä ratkaisuilla voisi olla iso merkitys maailman ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa.

Hallituksen toimet myrkkyä autoilijoille

Hallitus korotti polttoaineveroa viimeksi elokuussa 2020. Tavan autoilijalle hallituksen aikeet jakeluvelvoitteen nostosta ovat myrkkyä, sillä toteutuessaan polttoainepumpulla vierailu keventää kukkaroa jälleen entistä enemmän.

Polttoaineen hinta kirpaisee juuri nyt kuluttajia. Halvimmankin bensiinin eli 95 E10:n hinta on monin paikoin ympäri Suomea jo lähes kaksi euroa. Myös dieselin hinta on lähestynyt kahden euron rajaa.

Syyksi polttoaineiden kalleuteen tarjotaan yleensä raakaöljyn korkeaa hintaa. Se on kuitenkin vain osa totuutta, koska polttoaineen hinnasta suurin osa muodostuu verosta. Öljyn maailmanmarkkinahinta on sama kaikille, mutta hintaan bensapumpulla vaikuttavat kansallisen tason päätökset.

Bensa ja diesel maksavat Suomessa nyt jopa enemmän kuin esimerkiksi 11 vuotta sitten, jolloin raakaöljyn hinta oli vielä korkeammalla kuin tällä hetkellä. Kunnianhimoisien ilmastotoimien ja kiristyvän verotuksen vuoksi polttoaineiden hinnat tuskin ovat alenemassa ainakaan tällä hallituskaudella.

Perussuomalaiset laskisi polttoaineveroa, kokoomus ei

Autoilijoille ei kuitenkaan juuri heru ymmärrystä oppositionkaan puolelta, koska vain perussuomalaiset olisi valmis laskemaan polttoaineiden verotusta. Esimerkiksi kokoomuksella ei ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset köyhtyvät jatkossakin polttoainepumpulla ja että korkea polttoaineen hinta näkyy ja tuntuu tuotteiden kauppahinnoissa.

Perussuomalaisten mielestä ylimitoitettu ilmastokunnianhimo on hölmöä tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi rapakunnossa.

Marraskuussa perussuomalaiset esitti polttoaineveron alentamista 25 prosentilla, jolloin keskivertoperheelle jäisi lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa.

Somessa pantiin merkille tiedotuksen ajankohta

Sosiaalisessa mediassa hallituksen suunnitelmia paheksutaan, ja monet huomauttavat, että jakeluvelvoitteen nosto kirpaisee kovimmin pienituloisia.

Twitterissa on myös pantu merkille hallituksen tiedottamisen ajankohta vaalien jälkeen.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit