Eurovaaliehdokas Partanen: EU:lle ei saa antaa verotusoikeutta

Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu ja eurovaaliehdokas Minna Partanen vastustaa voimakkaasti EU:n liittovaltiokehitystä, joka vie Suomelta koko ajan enemmän valtaa muiden käsiin maatamme koskevissa asioissa.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Minna Partanen osallistui äskettäin vaalipaneeliin, jossa kaikki muutkin panelistit vakuuttivat olevansa EU:n liittovaltiokehitystä vastaan, vaikka heidän edustamansa puolueet europarlamentissa istuvatkin liittovaltiomyönteisissä ryhmissä.

– Sanoinkin paneelissa, että on ihmeellistä, miten te olette tässä asiassa samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa. Kuitenkin perussuomalaiset on Suomessa ainoa suuri puolue, joka on ollut aina johdonmukaisesti EU:n liittovaltiokehitystä vastaan, Partanen heittää.

Eurokriittiset ryhmät yhteen

Jotta liittovaltiokehitystä EU:ssa voidaan torjua, pitää europarlamenttiin saada riittävän suuri ryhmä kansallismielisiä ja eurokriittisiä edustajia eri maista. Tällä hetkellä ovat käynnissä neuvottelut uuden eurokriittisen ryhmän muodostamisesta.

Päätöksenteossa pitää lähteä siitä, että kaikki EU-maat saavat tehdä yhteistyötä niiden maiden kanssa kuin haluavat.

– Viime aikoina on ollut paljon esillä EU:n verotusoikeus. Tämä on yksi esimerkki sellaisesta asiasta, jonka toteutuminen pitää pyrkiä estämään. EU-vero olisi siksi haitallinen, koska verotusperiaatteet eri maissa poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Sitten ei olisi enää paljon varaa neuvotella jäsenmaksujen suuruudesta, jos ne kerättäisiin kansalaisilta suoraan verojen muodossa, Partanen pohtii.

Schengen-sopimus neuvoteltava uusiksi

Schengen-rajasopimus pitäisi neuvotella uudelleen siten, että kukin jäsenmaa voisi aloittaa rajatarkastukset silloin, kun itse katsovat sen tarpeelliseksi.

Esimerkiksi vuoden 2015 maahanmuuttokriisi saatiin kuriin kansallisilla toimilla EU:n ollessa tilanteessa voimaton. Silloin moni EU-maa otti käyttöönsä sisärajatarkastukset Schengen-sopimuksen vastaisesti – ja hyvä olikin että ottivat, sillä vain siten maahanmuuttajien vyöry saatiin kuriin.

– Minun kokemukseni mukaan ihmisellä, jolla on passi ja puhtaat jauhot pussissa, ei ole vaikeuksia näyttää sitä ja kertoa kysyttäessä matkansa tarkoitusta, eli turismi ei siitä kärsisi. Schengen-sopimus pitäisi avata uudelleen, jotta jokaisella EU-maalla olisi valta päättää itse myös omista rajoistaan, sanoo Partanen.

Jäsenmaksut alkavat muistuttaa tulonsiirtoja

EU:n jäsenmaksut on sidottu bruttokansantuotteeseen, ja maksuneuvotteluissa Suomi on aina ollut aika suuri häviäjä. Toisaalta viime aikoina on EU:ssa puhuttu paljon tukien leikkaamisesta harvaanasutuilta seuduilta, joka Suomessa koskisi varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueita.

Myös jäsenmaksukysymyksessä pitäisi olla neuvottelukeinoja.

– Suomi on ollut koko 2000-luvun EU:n nettomaksajien joukossa, eli jäsenmaksut alkavat muistuttaa suoria tulonsiirtoja yksiltä mailta toisille. Jos mitään keinoa löytyisi jäsenmaksujen pienentämiseksi siten, että emme olisi enää EU:n nettomaksaja, alettaisiin olla jo oikeassa suunnassa, Partanen toteaa.

Vähemmän direktiivejä ja asetuksia

Tällä hetkellä EU:ssa eniten valtaa käyttää EU-komissio, joka ei ole demokraattisesti valittu toimielin. Suomi tarvitsee vähemmän direktiivejä ja vähemmän suoria asetuksia.

Direktiivien ongelmallisuutta lisää sekin, että jotkut maat, kuten Suomi, noudattavat kaikkia sääntöjä pilkulleen ja jopa keksivät itse itselleen lisää näyttääkseen, miten esimerkillisiä mallioppilaita ovat, kun taas monet suuret jäsenmaat laiminlyövät niiden noudattamisen täysin.

– EU on aikanaan perustettu talouden ja turvallisuuden takia, mutta viime vuosina on menty siihen suuntaan, että sieltä tulevat myös Suomen lait ja asetukset yhä enenevässä määrin. Pitäisikö EU:ssa ottaa askel taaksepäin ja palata siihen, että nostetaan turvallisuus ja sisämarkkinat pääasiaksi ja jätetään jäsenmaita sitova byrokratia vähemmälle? Partanen kysyy.

Jopa 80 prosenttia lainsäädännöstä tulee jo Brysselistä

Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia Suomen laeista ja asetuksista tulee jo Brysselistä. Siinä pelissä toiset pärjäävät ja toiset eivät. Suomi ei valitettavasti ole pärjännyt.

– Toinen suuri vallankäyttäjä EU:ssa ovat lobbarit ja heidän takanaan on rahaa. Jopa aamiaismuroille on EU:ssa omat lobbarinsa. Siitä voi päätellä, millainen hullunmylly siellä on, kun kaikki haluavat ajaa siellä omaa asiaansa, joka on sitten Suomen budjetista pois, Partanen sanoo.