Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista ja Suomen pitää seurata mahdollisimman nopeasti perässä. Iso-Britannia on ensimmäinen jäsenvaltio, joka on päättänyt erota unionista. Tämä osoittaa, että eroaminen on mahdollista, vaikkakin EU yrittää tehdä siitä mahdollisimman vaikeaa, sanoo perussuomalaisten eurovaaliehdokas Asseri Kinnunen.

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Asseri Kinnunen toivoo briteille mahdollisimman nopeaa eroa – ilman erosopimusta.

– Ensimmäisenä EU:sta eroavana maana Britannia näyttää tietä muille. Sopimukseton ero, eli kova-Brexit, asettaisi ns. nollatason, jonka pohjalta seuraavana lähtevät jäsenvaltiot voivat tehdä päätöksensä ja
lähteä hiomaan erosopimuksia, Kinnunen toteaa.

EU haluaa tehdä brittien erosta mahdollisimman vaikeaa

Brexitin lykkääntyminen lisää todennäköisyyttä jopa Brexitin peruuntumiselle, sillä brittiparlamentti ei pääse nytkään päätökseen siitä, miten erotaan ja erotaanko ylipäätään. EU:lle tämä käy.

– Lykkääntymisen ja vaikeiden neuvotteluiden toivotaan saavan eroa suunnittelevat jäsenvaltiot mieluummin jäämään haitalliseen unioniin, kuin lähtemään vaikean näköiseen eroprosessiin. Britannian eron peruuntuminen jättäisi lisäksi tämän ns. nollatason määrittelemättä, Kinnunen sanoo.

– Suomen on toteutettava ns. Fixit, eli Suomen ero EU:sta ja aloitettavan eroprosessi mahdollisimman nopeasti.

Kinnunen muistuttaa, että iso osa Suomen eduskunnan tekemästä lainsäädäntötyöstä johtuu EU:sta, sillä Brysselistä tulevat direktiivit tulee laittaa täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä reunaehtojen puitteissa.

– EU:n asetukset tulevat voimaan jäsenmaissa sellaisenaan. Asetukset ja direktiivit ovat vahvempia kuin jäsenmaan omat lait ja päätökset – EU:n määräilyä on pakko noudattaa. Ilman EU:ta Suomen eduskuntaa eivät velvoita enää Brysselin direktiivit ja asetukset, vaan aika voidaan käyttää kansallisen lainsäädännön kehittämiseen valtion omista lähtökohdista. Lisäksi päätösvalta ja itsenäisyys palaavat täysimääräisesti Suomeen, Kinnunen sanoo.

EU:ssa liikkuvat vapaasti ihmiset, omaisuus, palvelut ja raha

Kinnusen mielestä erityisen ongelmallinen näistä on ihmisten vapaa liikkuvuus, sillä sen varjolla Suomeen pääsee sekä ulkomainen työvoima että ulkomaiset rikolliset ja terroristit.

– EU:sta ja Schengenin sopimuksesta eroamalla Suomea ei velvoittaisi enää vapaa liikkuvuus, joka mahdollistaa väärien henkilöiden maahantulon. Rajavalvonnan palauttamisessa ei ole tarkoitus estää suomalaisia pääsemästä pois Suomesta tai estää tulemasta Suomeen niitä, joilla siihen on oikeus. Rajavalvonnan tarkoitus on olla päästämättä maahan niitä, joilla ei ole esimerkiksi passia tai jotka on etsintäkuulutettu rikoksista tai joita pidetään turvallisuutta uhkaavina.

Työvoiman vapaa liikkuvuus taas on Kinnusen mukaan ongelmallinen suomalaisten työmarkkinoiden kannalta.

– Kuka tahansa EU:n alueelta voi tulla Suomeen töihin. Suomessa on vain rajallinen määrä työpaikkoja ja ne on
täytettävä suomalaisilla työntekijöillä ja työttömillä. Vasta toissijaisena keinona on otettava mahdollisimman rajoitetusti ulkomaalaista työvoimaa Suomeen ja sekin vain, mikäli sellaista oikeasti tarvitaan. Kun tarvetta ulkomaalaiselle työntekijälle ei enää ole, on poistuttava maasta, Kinnunen painottaa.

Maatalousyrittäjät ajettu ahtaalle

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on ajanut suomalaiset maatalousyrittäjät ahtaalle. Unionin budjetin rahoittavat jäsenvaltiot ja siitä jaetaan maataloustuet jäsenmaihin maatalouden yhtenäistämiseksi. Suomella on kuitenkin poikkeus tukea myös kotimaisilla tuilla omaa maataloutta kylmän ilmaston vuoksi. Lisäksi tuet maksetaan peltopinta-alan mukaan, ei esimerkiksi korjatun sadon mukaan.

– Tämä suosii suuria tiloja ja ajaa pienemmät tilat erittäin ahtaalle. Toisekseen nykyinen malli ei kannusta viljelyyn, niin typerältä kuin se kuulostaakin. Eroamalla EU:sta voimme itse määritellä maataloustukien määrät ja perusteet ja räätälöidä järjestelmän juuri Suomen olosuhteisiin sopivaksi.

– Lähtökohtana tulee olla monipuolinen hajautettu maataloustuotanto, jossa tuetaan etenkin pieniä ja
keskikokoisia tiloja ja jossa maatalousyrittäjäkin saa asianmukaisen elannon kovasta ja tärkeästä työstään. Kotimainen maatalous on elintärkeää – se lisää omavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta sekä on
ympäristöystävällisempää ja puhtaampaa, kuin ulkomailta tuotu ruoka, Kinnunen muistuttaa.

Kinnusen mielestä Suomen on nyt otettava mallia Isosta-Britanniasta mallia ja lähdettävä EU:sta.

– Palautetaan päätösvalta kansallisiin käsiin rajavalvonnan, työvoiman ja maataloustukien suhteen. Suomen ei pidä olla osa hyvävelikerhoa nimeltä Euroopan unioni. Kova Brexit nyt – ja kova Fixit nyt!

SUOMEN UUTISET