Suomessa on paljon haasteellisemmat elinolosuhteet kuin monessa muussa EU-maassa. Vuodenaikojen vaihtelut, kylmät talvet ja pitkät välimatkat tekevät arjen asioista selviytymisestä Suomessa haasteellisempaa kuin eteläisen Euroopan maissa, muistuttaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Minna Reijonen.

Tuore kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Minna Reijonen pitää valtavan tärkeänä sitä, että Suomen erityispiirteitä pidettäisiin EU:ssa esillä mahdollisimman monella eri tasolla.

Suomen pitää osata paremmin lobata omaa etuaan esimerkiksi metsä- ja maatalouspolitiikassa ja ottaa mallia siitä, miten muissa EU-maissa nämä asiat hoidetaan.

– Se ei pelkästään riitä, että käydään vain lobbaamassa, vaan asioita on pidettävä esillä koko ajan. Myös päätöksenteon tasolla on tärkeää pitää huolta Suomen erityisistä eduista ja toimia yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa, jotta näitä asioita saataisiin edistettyä, Reijonen kertoo.

Huoltovarmuus turvataan vain säilyttämällä maatilat

Jotta tässä onnistuttaisiin, on tärkeää olla mukana sellaisessa ryhmässä, jossa päästään vaikuttamaan.

– Maataloudelle ei saa asettaa liian tiukkoja kriteereitä. Maataloustukia ei saa karsia pois, kuten jotkin ryhmät ovat esittäneet. Käsittääkseni keskustakin kuuluu sellaiseen ryhmään, joka ajaa maataloustukien leikkaamista.

– Maatalouteen ei saa säätää liian tiukkoja direktiivejä ja asetuksia. Huoltovarmuus turvataan vain siten, että maatilat säilyvät. On turvattava oma kotimainen lähiruoka ja maatalouden elinmahdollisuudet, sanoo Reijonen.

Suomi on pidettävä Suomena

Minna Reijonen on hyvin huolestunut EU:n liittovaltiokehityksestä, joka ei saisi edetä tämän pidemmälle. Reijonen mielestä olisi valitettavaa, jos Euroopassa olisi vain yksi valtio, jonka pillin mukaan Suomessakin jouduttaisiin tanssimaan.

– Suomi on pidettävä Suomena ja estettävä se, ettemme joudu täällä tanssimaan muiden maiden ehdoilla. Siihen tarvitaan eurokriittistä ryhmää, Reijonen toteaa.

Suurin osa asioista päätetään Brysselissä

Äänestäjien olisi hyvin tärkeätä tietää, miten suuri merkitys EU:lla ja Brysselin päätöksenteolla on suomalaisten elämään. Tällä hetkellä jo noin 70 prosenttia päätöksistä ja lainsäädännöstä tulee EU:lta.

Reijonen pitää erittäin valitettavana sitä, että yhä enemmän kansallisesta päätöksenteosta katoaa Brysseliin.

– Sekin tulee monelle yllätyksenä, että suomalaiset puolueet eivät Euroopan parlamentissa välttämättä istu samoissa ryhmissä kuin Suomessa. Euroopan parlamentin puolueryhmät ovat verrattavissa vaaliliittoihin.

– Olisi hyvin tärkeää, että ihmiset äänestävät myös eurovaaleissa. Viime EU-vaaleissa jokainen puolue tarvitsi yhteensä yli satatuhatta ääntä, että sai edes yhden edustajansa parlamenttiin. Luultavasti näin on myös näissä vaaleissa. EU-tietoutta ja äänestämisen tärkeyttä tulisi painottaa kansalle, Reijonen sanoo.

MIKA MÄNNISTÖ