Suomessa on monenlaisia sisäisiä turvallisuusuhkia. Haitallisen maahanmuuton lisäksi yleinen turvattomuudentunne, työttömyys, ihmisten sosiaaliset ja moninaiset elämänhallintaongelmat sekä yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys aiheuttavat epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja vahingoittavat kansallista eheyttä, huomauttaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Mira Nieminen.

Ongelmia ei paranna se, että Suomessa myös turvallisuuden resurssit ovat heikoissa kantimissa. Poliisin, hätäkeskusten, ensihoidon sekä rajan puutteelliset ja alueellisesti epätasa-arvoisesti jakautuvat resurssit tekevät yhä monimutkaisempiin turvallisuusuhkiin vastaamisen haasteelliseksi.

– Ajan haasteita luovat kyber- ja hyberturvallisuusuhat, terrorismi sekä lähiö- ja jengiytymisongelmat, joihin pitäisi pystyä vastaamaan ohenevilla resursseilla jatkossakin, sanoo eurovaaliehdokas, rikoskomisario Mira Nieminen.

Papereiden tarkistaminen ei ole matkustamisen este

EU:n tasolla on viimeisten vuosien aikana vähennetty esimerkiksi turvallisuuteen ohjattuja tukia. Suomenkin pitää olla EU:n nettomaksajana valppaana sen suhteen, että unionin budjetista kohdennetaan tukia myös kasvavalle turvallisuussektorille.

Turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttajiin kohdistuvilla yhteisillä päätöksillä on Niemisen mielestä pyrittävä auttamaan ihmisiä näiden lähtömaissa. Myös rajaturvallisuutta on parannettava sekä huolehdittava EU:n ulkorajojen tehokkaammasta valvonnasta.

– Monenlaisen kansainvälisen ja liikkuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi olisi parannettava lisäksi sisäturvarajoja ja pidettävä kansalliset sisärajat paremmin omassa ohjauksessa. Tätä mieltä olen ollut jo kauan ennen taannoista maahanmuuttokriisiäkin. En oikein näe, että liikkuminen vähenisi, vaikka paperit tarkastetaan rajoilla vähän paremmin.

– Tällä hetkellä EU:n sisällä pääsee liikkumaan helposti ilman asiakirjatarkistusta, ja tämä luo mahdollisuuksien pohjan monenlaiselle rikolliselle toiminnalle, Nieminen huomauttaa.

Kehitysapu nykyisellään vanhentunut järjestelmä

Perussuomalaisten agendalla on pitkään ollut myös kehitysapuun kohdistuvat leikkaukset. Siitä puolue on saanut välillä kritiikkiäkin, että miten ihmisiä voidaan auttaa lähtömaissaan, jos kehitysavustakin leikataan.

Apua kehittyville maille voidaan antaa, mutta paljon parantamisen varaa on siinä, miten taloudelliset resurssit kohdennetaan ja etenkin, kuinka niiden käyttöä ja vaikuttavuutta valvotaan.

– Kehitysapu nykymuodossaan on vanhentunut apujärjestelmä ja taloudelliset resurssit ohjautuvat jopa vääriin kohteisiin kuten korruptoituneille hallituksille, jolloin sillä ei edistetä kehitysmaiden ja niiden kansalaisten hyvinvointia, Nieminen pohtii.

Kansainvälinen rikollisuus hallintaan

EU:n rajojen tilkitseminen edellyttää ensisijaisesti niiden valtioiden tukemista, jotka valvovat ulkorajoja. Nyt on kehitetty EU:n yhteistä valvontaa Välimerelle raja- ja merivartioston voimin, joka vaatii yhteisiä talous- ja henkilöresursseja.

Se jää vielä nähtäväksi, miten resurssit rajavalvontaan kanavoidaan, mutta taloudellinen yhteistyö ja ulkorajoja valvovien EU-maiden tukeminen rajavalvonnan tehtävissä on tärkeää maahanmuuttokriisien ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseksi.

– Kansainvälinen rikollisuus kuten ihmiskauppa, salakuljetus, laittoman maahanmuuton järjestäminen ja muu rajat ylittävä rikollisuus on saatava valvottua entistä paremmin. Koulutusta ja toimintojen kehittämistä näiden asioiden torjunnassa on jatkettava, sanoo Nieminen.

Turvapaikanhakijoiden motiivit selvitettävä

Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, ettei yhteiskunnallinen turvallisuustilanne sen enempää Suomessa kuin muuallakaan maailmalla ole suinkaan parantunut.

Terrori-iskuihin ja muihin levottomuuksiin on Suomessa ja Euroopassa varauduttu betoniesteillä, panssariautoilla ja aseellisella voimalla lentokentillä ja muissa yleisökohteissa, joka näkyy katukuvassa yhä näkyvämmin.

– Meillekin tulee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita hyvin erilaisilla taustoilla ja maakohtaisista tilanteista sekä useilla motiiveilla. On mietittävä, tuleeko osa heistä vain vetovoimatekijöiden houkuttamina tai onko joukossa myös heitä, jotka tulevat tänne tarkoituksella horjuttamaan yhteiskuntarauhaa ja tekemään rikoksia.

– Nyt unionin jäsenmaat Euroopassa ovat alkaneet tehdä yhä enemmän yksilöllisempiä toimenpiteitä vastatakseen näihin kysymyksiin kansallisesti, milloin tulijat ovat oikeasti hädässä ja avun tarpeessa ja milloin heillä on toisenlaiset motiivit. Niin kauan kuin meillä Suomessa on sosiaaliturvaan liittyviä houkuttavuustekijöitä, uskon tulijoita riittävän, Nieminen sanoo.

MIKA MÄNNISTÖ