Sipiläkin joutui myöntämään, että Halla-aho on ollut oikeassa: ”Turvapaikanhakijoiden taakanjako EU:ssa ei vain toimi”

Puoluejohtajien eurovaalitentissä vain rkp:n Anna-Maja Henriksson ja vasemmiston Li Andersson halusivat jatkaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja siirtolaisten jakamista EU-jäsenvaltioiden kesken. Andersson olisi jopa valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertoivat eilen MTV:n vaalitentissä näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta EU-viitekehyksessä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tulvan vaikutukset näkyvät Euroopassa edelleen.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että akuutti kriisi on väliaikaisesti ratkaistu, mutta Rinne arveli, että ilmastonmuutos saattaa johtaa seuraavaan Eurooppaan pyrkijöiden aaltoon.

– On varauduttava siihen, että tilanne muuttuu. Afrikan väestön kehitys ennakoi sitä, että jos kehitys ei kulje oikeaan suuntaan, niin paine liikkeellelähtöön on kova, Rinne sanoi.

Puoluejohtajilta kysyttiin, minkälainen vaikutus tulevan parlamentin kokoonpanolla on EU:n maahanmuuttopolitiikkaan.

– EU:n on jatkossa löydettävä isoissa asioissa yhteinen tahotila. EU-parlamentin vaalilla on suuri vaikutus muun muassa seuraavan komission kokoonpanoon, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi.

Hänen mukaansa maahanmuutto voidaan ratkaista kestävästi vain EU-tasolla. Orpo nosti esille yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän.

Kansalliset ratkaisut harmittavat Li Anderssonia

Vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti särön EU-jäsenvaltioiden kesken. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi, etteivät aiemmin tehdyt ratkaisut riitä tulevaisuuden kriisien hoitamiseen.

– Tarvitsemme ne toimenpiteet mitä komissio on esittänyt, kuten rajavalvonnan tehostaminen ja palautusten tehostaminen. Myös yhteistyötä Afrikan maiden kanssa tarvitaan, jotta voimme puuttua juurisyihin. Kova urakka se kuitenkin tulee olemaan, eikä tilanne ole helposti ratkaistavissa. Tarvitaan jatkuvia toimia, Sipilä sanoi.

Vasemmiston Li Anderssonin keinovalikoimaan ei kuulu rajavalvonta – ei sen paremmin EU:n ulkorajojen kuin EU-jäsenvaltioidenkaan. Anderssonin ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin olisi taakanjakomallin tyyppinen tulijoiden sijoittaminen tasaisesti EU-jäsenvaltioiden kesken. Andersson olisi myös valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.

– Tarvitsemme muutoksia, jolla vastuuta jaetaan tasaisemmin koko Euroopan unionin alueella. Ongelma on se, että maat toimivat tällä hetkellä puhtaasti kansallisten intressien näkökulmasta, Andersson harmitteli.

Myös rkp:n Anna-Maja Henriksson kannattaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa. Henrikssonin mielestä jokaisen EU-maan tulee ottaa osansa taakanjaosta. Henriksson myös viittasi epämääräisesti luottamuksen lisäämiseen EU-jäsenvaltioiden kesken.

– Etukäteen pitäisi sopia, montako turvapaikanhakijaa tulee jäsenvaltioihin.

Pään seinään hakkaaminen kannattaisi jo lopettaa

Perussuomalaiset on pitkään esittänyt konkreettisempia ratkaisuja, kuten Välimeren yli saapuvien laivojen käännyttämistä takaisin lähtösatamiin. Toimenpide samalla lähettäisi ihmissalakuljettajille selkeän viestin, ettei Eurooppaan kannata pyrkiä laittomia reittejä pitkin. Käännyttäminen myös vähentäisi hukkumiskuolemia merellä.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanoi, että on ensinnä tunnistettava, mitkä keinot ovat realistisia ja mitkä eivät.

– EU:ssa on ollut työn alla yhteinen turvapaikkapolitiikka koko sen ajan kun olen työskennellyt parlamentissa. Olen itsekin ollut mukana tekemässä sitä. Olen samalla oppinut ymmärtämään, millaiset ratkaisut eivät ole mahdollisia.

– Henrikssonin esittämät taakanjakomekanismit eivät toimi, koska tulijat ovat nirsoja sen suhteen mihin maahan he haluavat mennä ja asettua. Heitä voidaan siirtää hallinnollisilla päätöksillä Puolaan tai Latviaan, mutta ennemmin tai myöhemmin heillä on taipumus päätyä omin avuin Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin tai Suomeen. Taakanjaosta ei ole ratkaisuksi, joten ei kannata hakata päätä seinään, Halla-aho sanoi.

Tulijoita ei pidä ottaa toisesta jäsenvaltiosta

Halla-aho esitti kaksi yksinkertaista toimenpidettä.

– EU:n pitäisi ulkorajallaan ottaa käyttöön tiukka käännytyspolitiikka. Kuten Australiassa on ollut menestyksekkäästi useita vuosia. Kaikki mereltä tavatut laivat palautetaan lähtösatamiin. Tehdään siis selväksi ihmissalakuljettajille ja laittomille siirtolaisille, että Eurooppaan ei voi tulla tällä tavalla.

– Lisäksi jäsenvaltiolle pitää asettaa velvoite olla ottamatta vastaan toisesta jäsenmaasta tulevia turvapaikanhakijoita. Tällä ketju saadaan katkeamaan. Ihmisethän eivät tule esimerkiksi Kreikkaan tai Italiaan siksi, että haluaisivat näihin maihin vaan siksi, että sen jälkeen voi mennä minne haluaa.

Halla-aho sanoi, että siirtolaispainetta pitää yllä Afrikan kiihtyvä väestöräjähdys.

– Afrikan väkiluku kasvaa tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Lähi-idässä on samanlainen kehitys. Väestön kasvu ylläpitää juurisyitä siihen, miksi ihmiset liikkuvat, kuten väkivalta, huono hallinto ja näköalattomuus. Afrikkaa pitää auttaa, mutta on pelkkää utopiaa kuvitella että Eurooppa voisi omilla resursseillaan ratkaista Afrikan ongelmia, Halla-aho sanoi.

Sipilä: Pakollinen taakanjakomalli ei ole realismia

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli Halla-ahon linjoilla.

– Taakanjakomekanismia ei pidä ottaa käyttöön, koska siitä tulee itseään ruokkiva ilmiö, eli ihmiset yrittävät yhä epätoivoisemmin lähteä Välimeren yli Eurooppaan. Ihmissalakuljettajat käyttävät tilannetta hyväksi ja iso joukko ihmisiä siinä hukkuu Välimereen.

Keskustan Sipilä myönsi, että Halla-aho on ollut oikeassa.

– Pakollinen taakanjakomekanismi ei ole realismia. Olen puolen vuoden aikana tavannut kaikkien maiden kollegat ja voin sanoa, että pakollinen mekanismi ei toimi. Meidän on siis haettava jotakin muuta ja siinä on oltava muita elementtejä. Sama sapluuna ei kuitenkaan sovi kaikille maille.

– Toinen asia, missä Halla-aho on oikeassa on se, että kun henkilö pakenee sotaa ja hakee turvapaikkaa, niin mielestäni se riittää, että tullaan turvalliseen maahan eikä vaelleta maasta toiseen, Sipilä sanoi.