Eurovaaliehdokas Kinnunen: Rajakontrolli on palautettava

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Asseri Kinnunen pitää EU:n jäsenvaltioiden ja erityisesti Suomen turvallisuuden kannalta välttämättömänä, että rajatarkastukset palautetaan Euroopan unionin sisärajoille.

Rajatarkastukset palauttamalla pystytään tehokkaammin ehkäisemään kansainvälisten rikollisten, terroristien ja muiden asiattomien henkilöiden maahanpääsy. Rajakontrollin palauttaminen vaatii EU-maiden yhteistä tahtoa päättää, että vapaan liikkuvuuden aika on ohi ja rajatarkastukset otetaan taas käyttöön.

– Toki se vaatii myös Schengen-sopimuksen purkamista, mutta vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana esimerkiksi Saksa, Tanska ja Ruotsi ottivat itsenäisesti rajatarkastukset käyttöön, eurovaaliehdokas Asseri Kinnunen muistuttaa.

– Ensimmäisessä vaiheessa tulisi kaikkien EU-maiden toimia näin ja vasta sitten hoitaa asian byrokraattinen puoli. Rajakontrolli tulisi palauttaa mahdollisimman nopeasti, koska täällä on tiedustelutietojen mukaan Isiksenkin nukkuvia soluja. Silloin nämä eivät ainakaan pääsisi liikkumaan niin vapaasti.

Jäsenmaksut alas budjettia leikkaamalla

Myös EU:n jäsenmaiden jäsenmaksuosuutta tulisi leikata. Jäsenmaksut saadaan alas leikkaamalla EU:n budjettia ylipäänsä. Esimerkiksi hallinnosta voidaan leikata vähentämällä byrokratiaa ja lopettamalla ralli Brysselin ja Strasbourgin välillä. EU:ssa on jo tuhansia virkamiehiä, joiden määrää voi vähentää.

– Kun Iso-Britannia lähtee EU:sta, pienenee myös unionin budjetti. Samalla pitää pienentää EU-budjettia entisestään, jotta jäsenmaille jää enemmän rahaa omiin kansallisiin tarpeisiinsa, eikä sitä tarvitse kierrättää Brysselin kautta. Kansallisvaltiot tietävät itse parhaiten, miten rahansa käyttävät.

– Suomi EU:n nettomaksajana saa vähemmän takaisin kuin mitä sinne maksamme, ja suuri osa rahoista katoaa byrokratian rattaisiin. Nämä rahat pitäisi käyttää oman maan hyväksi, ei EU:n, sanoo Kinnunen.

Suomalainen lähiruoka on huoltovarmuuskysymys

Maataloutta on ehdottomasti tuettava nykyistä enemmän. Ylipäätään maatalouden tukemisen pitäisi olla enemmän kansallisissa käsissä. Niin kauan kuin Suomi kuuluu EU:hun, on tietysti otettava jokainen lantti, joka sieltä liikenee, mutta tulevaisuudessa maatalouden tukeminen tulisi ottaa yhä enemmän valtion tehtäväksi.

Suomalainen lähiruoka on huoltovarmuuskysymys, jotta kriisin uhatessa meillä on oma ruoantuotanto, jolla ruokkia kansa.

– Ehdoton ei EU-armeijalle. Suomen puolustuksen pitää lähtökohtaisesti olla kansallisissa käsissä ja sen on jatkossakin perustuttava omaan armeijaan ja yleiseen asevelvollisuuteen. Tässä asiassa en luottaisi niin paljon muiden maiden apuun. On myös muistettava, että EU on poliittinen ja taloudellinen liitto, ei sotilasliitto. Yhteistyötä muiden maiden kanssa toki voidaan tehdä, mutta puolustuksen on oltava omissa käsissä, Kinnunen toteaa.

Työvoiman vapaalle liikkuvuudelle loppu

Kinnunen vastustaa myös työvoiman vapaata liikkuvuutta, sillä hänen mielestään Suomen valtion tehtävä on suojella ensisijaisesti suomalaisia työmarkkinoita ja suomalaisia työntekijöitä.

Työvoiman vapaa liikkuvuus mahdollistaa sen, että ulkomaiset työntekijät voivat kilpailla suomalaisilla työmarkkinoilla suomalaisten kanssa.

– Vastustan myös EU:n holhoamista. Kylmän ilmaston ja pitkien välimatkojen maassa ovat polttomoottoriautot liikkumisen ehdoton edellytys. Lihaa pitää edelleen saada syödä ja tuottaa. EU:lle ei saa antaa verotusoikeutta eikä mitään lentoveroja pidä asettaa, Kinnunen sanoo.