

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Teija Makkonen: ”Suomi on ollut liian pitkään mielistelevä mallioppilas”
Perussuomalaisen Helsingin kaupunginvaltuutetun, valtiosihteeri Teija Makkosen mielestä EU:n pitää luopua lillukanvarsien kanssa näpertelystä ja keskittyä olennaisiin asioihin.
Lillukanvarsilla Teija Makkonen tarkoittaa muun muassa juomapullojen muovikorkkien kiinnityspakkoa ja pakkoremontteja.
– EU:n ylisääntelyn ja yhä syvemmälle jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ulottuvan sääntelyn on loputtava. Tässä turvallisuusympäristössä EU:ssa pitää keskittyä asioihin, jotka edesauttavat rauhan ja vakauden ylläpitämistä Euroopassa, Makkonen vaatii.
Hän työskentelee oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteerinä.
– Nykyinen työni on opettanut EU:sta hyvin paljon lisää. Se on avannut silmiä sen suhteen, miten retuperällä Suomen EU-politiikka on pitkään ollut. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden, että EU-politiikkaan voidaan vielä vaikuttaa, Makkonen katsoo.
Hänen mielestään Suomella on varaa ja mahdollisuus ottaa merkittävämpää roolia EU:ssa.
– Suomi on liian pitkään ollut suuria EU-jäsenmaita mielistelevä mallioppilas, joka on noudattanut kaikkia sääntöjä kirjaimellisesti ja saattanut EU-sääntelyä voimaan kireämmillä ehdoilla, vaikka direktiivi olisi mahdollistanut vähemmän velvoittavan sääntelyn, hän toteaa.
Suomen pitää Makkosen mukaan alkaa painokkaammin huomioimaan EU-sääntelyn kansallisia vaikutuksia ja tehdä tarvittaessa toissijaisuushuomautuksia.
– Jos sääntely on haitallista Suomelle, niin meidän tulee uskaltaa äänestää ehdotuksia vastaan ja tehdä enemmän yhteistyötä EU-vaikuttamisessa samanmielisten maiden kanssa suunnitelmallisesti, Makkonen sanoo.
Tiukempaa budjettikuria
Makkonen on perussuomalaisten ehdokas kesän europarlamenttivaaleissa. Hänellä on pitkä lista asioita, joita hän korjaisi EU:ssa.
– Talouspolitiikkaa pitää vahvistaa ja vauhdittaa sekä EU:n huoltovarmuutta vahvistaa. Suomen elinkeinoelämän ja yritysten pitää hyötyä enemmän EU:sta, Makkonen luettelee.
Makkosen mielestä EU tarvitsee tiukempaa budjettikuria eikä rahojen leväperäistä jakamista.
– EU:n sääntelyn pitää olla ennustettavampaa, selkeää ja tasapuolista jättäen myös kansallista liikkumavaraa. Tulee myös huolehtia siitä, että Suomen EU-maksujen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
Hänestä Suomen tulee hyödyntää EU:n rahoituskanavia huomattavasti enemmän kuin tähän asti.
Talouspolitiikka on EU:ssa murroksessa, ja vapaa markkinatalous on Makkosen mukaan saanut uudeksi piirteekseen strategisen markkinatalouden. Siinä tiettyjä kansalliselle turvallisuudelle tärkeitä sektoreita suljetaan vapaan kilpailun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi robotiikka ja tekoäly.
– Myös EU:n tulee ymmärtää tämä muutos ja suhteuttaa omaa politiikkaansa ja sääntelyään tähän muutokseen, Makkonen huomauttaa.
EU on noin 450 miljoonan asukkaan kokoinen talousalue. Makkosen mukaan strategiset investoinnit, tutkimus ja kehitys ovat asioita, joihin EU:ssa tulee panostaa, jotta EU:lla olisi mahdollisuus pysyä Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian perässä.
– Nyt EU-alueelta puuttuvat suuret teknologiayritykset. Liika- ja ylikireä sääntely on myös ampunut unionia omaan jalkaan, kun investoinnit ovat karanneet EU:n ulkopuolelle, Makkonen arvioi.
Asiantuntijapoliitikko
41-vuotiaan Teija Makkosen perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden maisteri, tradenomi (YAMK) ja hallintotieteiden kandidaatti. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä Puolustusvoimissa.
Europarlamentaarikon työ vaatii Makkosen mukaan ahkeruutta, osaamista ja halua päästä vaikuttamaan EU-päätöksentekoon, jolla on suoria ja merkittäviä vaikutuksia Suomeen.
Virkamiestausta julkiselta puolelta ja kokemus politiikasta ovat luoneet Makkoselle laajan suhdeverkoston kotimaahan, hallitukseen ja myös elinkeinoelämään.
– Mepin on hyvä ymmärtää laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamista. Pitää olla kykyä ja halua analysoida tapahtumia ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Asiantuntijapoliitikkotaustani ja osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.
Turvallisemmat ulkorajat
EU:n rajaturvallisuutta, terrorismia sekä kyber- ja hybridiuhkia koskevissa kysymyksissä jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen on Makkosesta kannatettavaa.
– Puolustusyhteistyön syventäminen on kannatettavaa, jos se hyödyttää Suomen kansallista turvallisuutta. On myös huolehdittava siitä, etteivät yhteiset puolustushankinnat tai puolustustarvikemarkkinat vaaranna kansallista puolustuskykyä, huoltovarmuutta tai suosi vain suurimpia jäsenvaltioita.
EU:n pitäisi Makkosen mielestä ohjata rahavirtoja itärajan elinvoimaisuuden ja turvallisuuden edistämiseen.
– Ehdottomasti. EU:n ulkorajojen turvallisuuteen ja myös elinvoimaisuuteen tulee ohjata EU:n rahoitusta kriittisiksi katsottaviin infrastruktuurihankkeisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja rajaturvallisuuteen.
Teiden kunto ja sotilaallinen liikkuvuus ovat myös esimerkiksi kriisitilanteessa ratkaisevia.
– Välineellistettyyn maahantuloon tulee myös EU-tasolla löytää yhteinen sävel ja ymmärrys. EU:n tulee tukea jäsenmaidensa oikeutta puolustaa rajojaan ja kansallista turvallisuuttaan, Makkonen tähdentää.
Muuttoliikkeen rajoittamista
EU:ssa saavutettiin joulukuussa 2023 sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta.
Makkosen mukaan EU:n maahanmuuttosopimus ei kuitenkaan sisällä kaikkia tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.
Tästä syystä Suomen hallitus aikoo edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa Ruanda-mallin mukaisesti.
Makkonen pitää Suomen hallituksen linjaa EU:n maahanmuuttopolitiikkaan oikeana.
– Turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä EU:n ulkopuolella. Euroopan kantokyky ei riitä massasiirtolaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin. EU:n tulee suunnata politiikkaa ja varojaan ulkorajojen vahvistamiseen.
Muutos käyntiin äänestämällä
Makkonen toivoo, että ihmiset havahtuisivat siihen, miten paljon EU vaikuttaa Suomessa voimaan tulevaan sääntelyyn.
Perussuomalaiset ovat rohkeasti nostaneet EU:n ongelmia esiin, ja Makkosen mukaan tähän ollaan heräämässä myös muualla Euroopassa.
– EU:n epäkohdat on pystyttävä tunnistamaan sekä tunnustamaan. Nyt jos koskaan on erittäin tärkeää, että ihmiset lähtevät vaaliuurnille vaikuttamaan ja saamme rohkeita, osaavia perussuomalaisia meppejä EU:hun puolustamaan Suomen, suomalaisten ja koko Euroopan etua, Makkonen kannustaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-sääntely Eurovaalit 2024 välineellistetty maahantulo tutkimus ja kehitys hybridiuhat rajaturvallisuus mallioppilas EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö Teija Makkonen EU:n ulkorajat eurovaaliehdokkaat Kyberuhat Investoinnit Maahanmuuttopolitiikka EU-politiikka Turvapaikkapolitiikka budjettikuri Talouspolitiikka Terrorismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.