LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat nihkeästi ajatukseen uudesta puolustusverosta. Vain 23 prosenttia kannattaa erillistä veroa, jonka tuotto korvamerkittäisiin maanpuolustukseen. Vastustajia on lähes puolet (46 %). Kolmannes ei ota kantaa.
Puolustusveron kannatus ei jakaudu selvästi puolueiden mukaan, mutta vasemmistoliiton äänestäjät suhtautuvat siihen keskimääräistä kriittisemmin.
Kun vastaajilta kysyttiin, miten kasvavat puolustusmenot tulisi rahoittaa, selvä viesti oli, että valtion on karsittava muualta. 48 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtion muita menoja on leikattava. 15 prosenttia oli uuden puolustusveron kannalla. 14 prosenttia rahoittaisi puolustusmenot korottamalla nykyisiä veroja. Viisi prosenttia vastaajista ottaisi lisävelkaa.
Suomi on päättänyt nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2029 mennessä, mikä tarkoittaa useiden miljardien lisäpanostuksia.
Torjuvaa suhtautumista veronkiristyksiin selittää suomalaisten kokemus verotuksen tasosta. EVA:n mukaan 56 prosenttia vastaajista pitää Suomen verotusta liian ankarana. 30 prosenttia eli selvä vähemmistö ei pidä sitä liian ankarana.
Verotusta liian ankarana pitävien osuus on noussut seitsemän prosenttiyksikköä keväästä 2023.
EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiivistää tulokset näin:
– Puolustusmenojen kasvattamiselle löytyy laajaa ymmärrystä, mutta suomalaiset eivät kannata lisämenojen rahoittamista veronkiristyksillä tai velkaantumisella. Kotitalouksien kukkaronnyörit ovat tiukalla, sillä kustannusten kasvu on tuoreessa muistissa ja tulevaisuuden taloustilanne epävarma. Suomalaiset vaativat päättäjiltä kykyä karsia valtion muita menoja, kun panostusta puolustukseen lisätään.
Kyselyyn vastasi 2 038 suomalaista 7.–20.10.2025. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä. Aineisto edustaa 18–79-vuotiasta väestöä ja on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.
Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.
Suomen puolustusmenot tullaan nostamaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja puolustuskykyä vahvistetaan selkeästi Venäjän luoman turvallisuusuhan vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Jari Ronkainen pitää päätöstä tärkeänä ja välttämättömänä toimena Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tapasi mediaa Brysselissä Euroopan talous- ja rahoitusasioiden neuvoston, Ecofinin, kokouksen jälkeen. Purra korostaa, että eri valtioiden puolustusmenot - edes yhteiset - eivät voi antaa jäsenmaille talousjoustoa muualle kuin puolustukseen.
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
