
Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. / LEHTIKUVA
EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 31.8. julkaistussa arvo- ja asennetutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisten käsityksiä rasismista syksyllä 2023. Tutkimuksen tulokset kertovat suomalaisten ottavan rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta suomalaiset eivät ole lainkaan yksimielisiä.
EVAn tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana yhteiskunnassamme, mutta 55 prosenttia arvioi rasismin olevan vähäinen ongelma. EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990.
90 prosentin mielestä henkilön syrjiminen tämän etnisen taustan takia on rasistista. Tällaista syrjintää on esimerkiksi henkilön sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi, minkä valtaenemmistö, 81 prosenttia vastaajista, katsoo olevan rasistista. Yhtä moni, 81 prosenttia kyselyyn vastaajista, pitää rasistisena halventavaa kielenkäyttöä etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä.
Lähes yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, pitää vähintään melko tärkeänä, ettei Suomessa sallita rasismia. 51 prosenttia puolestaan arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä melkein puolet, 49 prosenttia, ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.
Motiivi ratkaisee
Ainoastaan 14 prosenttia pitää rasistisena vanhan, nykyisin rasistisena pidetyn kirjallisuuden tai muun taiteen esilletuomista. Selvä enemmistö, 63 prosenttia, ei pidä tätä rasistisena. Tutkimuksen raportti toteaa, että kyseessä on yksi harvoista kyselyssä mukana olleista asioista, jonka ei-rasistisuudesta eri väestöryhmät ovat osapuilleen samaa mieltä.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset vaikuttavat tuntevan itsensä epämukavaksi asetelmassa, jossa jokin teko tai asia koetaan rasistisena, vaikka toimijan motiivit eivät ole olleet rasistisia. Tällaisia tilanteita ovat myös niin sanotut mikroaggressiot. Ne ovat yleensä vilpittömiä kysymyksiä tai kohteliaisuuksia, jotka vastaanottaja voi kuitenkin kokea syrjivinä.
Suomalaisista vain 21 prosenttia arvioi rasistiseksi kysymisen ulkomaalaistaustaiselta näyttävältä, mistä maasta tämä on kotoisin. 64 prosenttia ei pidä tätä rasistisena.
Tuotemerkkien nimien vaihtamista ei ymmärretä
Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. Suomalaisille tällaisten toimien tarpeellisuus ei kuitenkaan ole täysin selvää.
Vastaajista 30 prosenttia pitää rasistisina sellaisia tuotemerkkejä kuluttajatuotteissa, jotka voivat halventaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, mutta lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, ei näe niitä rasistisina.
Vain viidesosa pitää rasistisena asetelmaa, jossa valkoinen näyttelijä esittää toiseen etniseen ryhmään kuuluvaa, mutta enemmistö (59 prosenttia) ei näe siinä pulmaa. Tähän kategoriaan kuuluu niin sanottu blackface-ilmiö, jossa valkoihoinen näyttelijä on värjännyt naamansa tummaksi.
Heli-Maria Wiik
Lue myös
Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuotemerkit Blackface mikroaggressiot arvo- ja asennetutkimus Elinkeinoelämän valtuuskunta etninen tausta taide Rasismi Kirjallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Aktivistien tilipäivä – väärillä väitteillä ratsastava Black Lives Matter takoi puolessa vuodessa 10 miljardia dollaria

”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin

Bergbom: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka noudattaa yleispohjoismaista linjaa – ”Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa”

Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu

Hirttoköysi olikin lavastus – amerikkalaisnäyttelijä järjesti itseensä kohdistuneen ”viharikoksen”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.












