EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä

EVAn tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana yhteiskunnassamme, mutta 55 prosenttia arvioi rasismin olevan vähäinen ongelma. EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990.

90 prosentin mielestä henkilön syrjiminen tämän etnisen taustan takia on rasistista. Tällaista syrjintää on esimerkiksi henkilön sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi, minkä valtaenemmistö, 81 prosenttia vastaajista, katsoo olevan rasistista. Yhtä moni, 81 prosenttia kyselyyn vastaajista, pitää rasistisena halventavaa kielenkäyttöä etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä.

Lähes yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, pitää vähintään melko tärkeänä, ettei Suomessa sallita rasismia. 51 prosenttia puolestaan arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä melkein puolet, 49 prosenttia, ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.

Motiivi ratkaisee

Ainoastaan 14 prosenttia pitää rasistisena vanhan, nykyisin rasistisena pidetyn kirjallisuuden tai muun taiteen esilletuomista. Selvä enemmistö, 63 prosenttia, ei pidä tätä rasistisena. Tutkimuksen raportti toteaa, että kyseessä on yksi harvoista kyselyssä mukana olleista asioista, jonka ei-rasistisuudesta eri väestöryhmät ovat osapuilleen samaa mieltä.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset vaikuttavat tuntevan itsensä epämukavaksi asetelmassa, jossa jokin teko tai asia koetaan rasistisena, vaikka toimijan motiivit eivät ole olleet rasistisia. Tällaisia tilanteita ovat myös niin sanotut mikroaggressiot. Ne ovat yleensä vilpittömiä kysymyksiä tai kohteliaisuuksia, jotka vastaanottaja voi kuitenkin kokea syrjivinä.

Suomalaisista vain 21 prosenttia arvioi rasistiseksi kysymisen ulkomaalaistaustaiselta näyttävältä, mistä maasta tämä on kotoisin. 64 prosenttia ei pidä tätä rasistisena.

Tuotemerkkien nimien vaihtamista ei ymmärretä

Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. Suomalaisille tällaisten toimien tarpeellisuus ei kuitenkaan ole täysin selvää.

Vastaajista 30 prosenttia pitää rasistisina sellaisia tuotemerkkejä kuluttajatuotteissa, jotka voivat halventaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, mutta lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, ei näe niitä rasistisina.

Vain viidesosa pitää rasistisena asetelmaa, jossa valkoinen näyttelijä esittää toiseen etniseen ryhmään kuuluvaa, mutta enemmistö (59 prosenttia) ei näe siinä pulmaa. Tähän kategoriaan kuuluu niin sanottu blackface-ilmiö, jossa valkoihoinen näyttelijä on värjännyt naamansa tummaksi.