
PS-Nuoriso: Suomeen julistettava syntyvyyshätätila
Tilastokeskuksen juuri julkaisemat viime vuoden väestötilastot ovat karua luettavaa. Vuonna 2024 Suomen syntyvyyskehitys saavutti jälleen uusimman pohjalukeman.

Länsimaissa havaittu jyrkkä syntyvyyden lasku on herättänyt huolta talouskehityksestä. Teema ei enää ole vain oikeiston poliittinen teema, sillä maailman johtavat keskuspankkiirit pyrkivät hiljattain valtavirtaistamaan syntyvyyskeskustelua. Vasemmisto on suhtautunut syntyvyyden laskuun verrattain välinpitämättömästi, mutta uuden datan valossa tämä voi kostautua.
Financial Times -lehden artikkelin mukaan konservatiivit ovat jatkaneet lasten hankkimista liberaaleja aktiivisemmin. Tämä voi vaikuttaa poliittisiin valtasuhteisiin tulevaisuudessa. Toisaalta vasemmiston jyrkempi syntyvyyspula alleviivaa maahanmuuton merkitystä harvenevan vasemmistoväestön strategisena valttikorttina.
Financial Times uutisoi tuoreeltaan, että Ison-Britannian syntyvyys on laskenut ennätysalhaiselle tasolle. Samansuuntaisia uutisia on kuultu tänä vuonna myös Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja kymmenistä muista maista.
Viime vuosina huoli syntyvyydestä on mielletty lähinnä konservatiivisen oikeiston teemaksi. Nyt huoli valtavirtaistuu. Keskuspankkiirit Christine Lagarde, Andrew Bailey ja Kazuo Ueda nostivat aiheen näkyvästi esille viime viikolla pitämissään esityksissä Jackson Holessa. Väestön ikääntyminen haittaa länsimaista talouskehitystä.
Erityisesti vasemmisto on halunnut olla miettimättä aihetta kokonaan. Heille huoli syntyvyydestä näyttäytyy lähtökohtaisesti oikeistolaisena teemana. Tälle on tiettyjä ymmärrettäviä syitä. Puheet synnytystalkoista ovat tuoneet mieleen kääntöpuolenaan mm. yksilönvapauden rajoittamisen ja naisten oikeuksien taantumisen. Suurempi määrä ihmisiä tarkoittaisi myös enemmän hiilidioksidipäästöjä ja ylimääräisiä ilmastohaasteita.
Maailmalta kerättyä todistusaineistoa vasten asia ei ole niin yksioikoinen, kirjoittaa datajournalismistaan tunnettu FT:n toimittaja John Burn-Murdoch. On jopa mahdollista, että aiheen luovuttaminen yksinomaan oikeistolle saattaisi heikentää vasemmiston asemaa entisestään.
Ympäristöargumentin mukaan laskeva syntyvyys olisi hyväksi planeetalle. Kokonaispäästöt määräytyvät kuitenkin kahden asian mukaan – ihmismäärän ja yksilökohtaisten päästöjen perusteella. Maailman tilastoja vasten jälkimmäisellä on valtavasti suurempi vaikutus.
Vasemmiston argumenteissa usein unohtuu teknologisen kehityksen rooli. Yhdessä ympäristötietoisten uudistusten kanssa teknologinen kehitys on olennaisesti pienentänyt länsimaisten ihmisten hiilijalanjälkeä viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat ovat onnistuneet vähentämään kokonaispäästöjään, vaikka väestö on kasvanut.
Japanissa puolestaan ydinvoimasta luopuminen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen nosti päästöjä samaan aikaan, kun syntyvyys laski yhä alemmas. Toisin sanoen hiilidioksidipäästöjen kehityskulkuun vaikuttavat pidemmän päälle paljon enemmän innovaatiot ja politiikka kuin demografia.
Innovaatiot ja väestönkehitys kytkeytyvät toisiinsa myös toisella tavalla. Vanhemmilla väestöillä on yleensä vähemmän innovatiivisuutta, ja niiden parissa esiintyy enemmän muutosvastarintaa erilaisille uudistuksille. Tämä voi hidastaa taloutta ja ympäristötietoisuutta tukevia panostuksia.
Yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän tuore raportti päätyi samankaltaiseen arvioon: parhaassakin tapauksessa laskevan syntyvyyden vaikutus ilmastoon on mitätön, mutta muissa skenaarioissa se alkaa haittaamaan ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Vasemmistolaisen väestöpolitiikan toinen ristiriita liittyy poliittisten voimasuhteiden muutoksiin. Viime aikoina tutkimukset ovat osoittaneet, että syntyvyys suosii oikeistolaisia. Vasemmistolaisten välinpitämättömyys syntyvyyttä kohtaan on siis vaarassa kostautua heille itselleen tulevaisuudessa.
Keskeistä on havainto, ettei syntyvyys laske tasaisesti koko väestössä. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa konservatiiveiksi identifioituvat aikuiset hankkivat edelleen lähes yhtä paljon lapsia kuin vuosikymmeniä sitten.
Suurin syntyvyyden lasku kohdistuu liberaaliin vasemmistoon. Jatkuessaan tällainen kehitys tarkoittaa, että sukupolvi toisensa jälkeen tulee olemaan entistä oikeistolaisempi. Poliittisten voimasuhteiden muutokset näkyisivät todennäköisesti myös harjoitetussa politiikassa vasemmistolaisten ihanteiden takapakkina, arvioi Burn-Murdoch.
FT:n artikkelissa väestönkehitys ja väestöpolitiikka rajoittuivat pelkkään syntyvyyteen, mikä sivuuttaa täysin maahanmuuttokysymyksen. Toisaalta artikkeli tekee entistä selvemmäksi sen, miten elintärkeä strateginen valttikortti maahanmuutto on vasemmiston kannattajapohjan turvaamisen kannalta.
FT-artikkelin syntyvyyttä kuvaava graafi Väestöliiton Anna Rotkirchin twiitissä:
"The fertility decline is overwhelmingly among those on the progressive left"
— Anna Rotkirch (@AnnaRotkirch) August 29, 2025
Why progressives should care about falling birth rates https://t.co/ZLimMBB88j via @ftpic.twitter.com/6rRlPB6akE
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tilastokeskuksen juuri julkaisemat viime vuoden väestötilastot ovat karua luettavaa. Vuonna 2024 Suomen syntyvyyskehitys saavutti jälleen uusimman pohjalukeman.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen summaa nasevaan tyyliinsä Euroopan riippuvuussuhteet.

Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut tänään perhepoliittisen pamflettinsa, joka pureutuu Suomen syntyvyyskriisiin sekä sen vaikutuksiin ja juurisyihin. Projektin takana on ollut osaava ryhmä perhepolitiikasta kiinnostuneita nuoria.

Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.

Viikon suosituimmat

Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea