Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää lakimuutosta tarpeellisena signaalina sille, että maahanmuuttajan on itse osoitettava aktiivisuutta ja kotoutumiskykyä voidakseen jäädä pysyvästi Suomeen.
– Nyt laitetaan loppu liian löyhälle oleskelulupaprosessille. Jos maahanmuuttaja haluaa asua Suomessa, niin hänen on kannettava kortensa yhteiseen kekoon. Tämä tapahtuu kielitaidolla, nuhteettomuudella ja töitä tekemällä, Garedew korostaa.
Ulkomaalaiset yliedustettuina rikostilastoissa
Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittava oleskeluaika nostetaan nyt neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Kuuden vuoden jälkeenkin vaaditaan vähintään tyydyttävää kielitaitoa sekä kahden vuoden työhistoriaa.
Lisäksi rikosten tekemiseen tullaan suhtautumaan tiukemmin. Asumisaikaa ei voi kerryttää vankilassa istumalla. Ehdottoman vankeusrangaistuksen jälkeen ajan laskenta alkaa alusta.
– Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä ulkomaalaiset ovat Suomessa rajusti yliedustettuina esimerkiksi seksuaalirikoksissa ja törkeissä huumerikoksissa, Garedew muistuttaa.
Oleskelulupa edellyttää vastikkeellisuutta
Erityistä aktiivisuutta ja kotoutumiskykyä osoittamalla oleskeluluvan voi edelleen saada neljässä vuodessa. Siihen vaaditaan joko 40 000 euron vuositulot, korkea koulutustaso yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa, tai erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa.
– Onneksi meillä on nyt tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa harjoittava hallitus, joka pyrkii varmistamaan, että helppoa oleskelulupaa tavoittelevat, töissä käymättömät ja kotoutumishaluttomat maahanmuuttajat valitsevat kohteekseen jonkun muun maan kuin Suomi. Meille sellainen ei enää vetele, eikä meillä ole siihen varaa.