Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen arvelee, että kansallismielisten puolueiden ID-ryhmä saattaa jopa kasvaa seuraavan viisivuotiskauden aikana. Ryhmä on jo nyt parlamentin viidenneksi suurin. – Ryhmämme vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella, Hakkarainen sanoo.

Euroopan parlamenttiin ensiyrittämällä noussut Teuvo Hakkarainen on tuonut Brysseliin mukanaan Mannerheimin patsaan ja Suomen lipun, jotka ovat hänen työhuoneensa ikkunalaudalla. Hakkaraisen mukaan ne muistuttavat siitä, että Suomen ei pidä jäädä enempää EU:n määräysvallan alle.

– EU pyrkii jatkuvasti kasvattamaan omaa valta-asemaansa, vaikka oikeasti EU:n toimivalta on vain lainassa jäsenvaltioilta. EU:n kehityskulku kohti liittovaltiota voidaan vielä pysäyttää, ja haluan myös itse olla mukana sitä tekemässä, Hakkarainen kertoo Brysselin parlamenttirakennuksessa sijaitsevassa työhuoneessaan.

Maataloustuista päätettävä kansallisesti

Hakkarainen nostaa ensinnä esille Suomen maa- ja metsätalouspolitiikan, jonka osalta päätösvaltaa on vähitellen kasautunut entistä enemmän Brysseliin. Hakkaraisen pidemmän tähtäimen tavoitteena on muun muassa palauttaa maataloustuista päättäminen takaisin kansalliseen päätösvaltaan.

– Suomen pohjoinen sijainti puoltaa erityistukea suomalaisille tuotteille, että niiden tuotanto pysyy jatkossakin kotimaassa. Suomen ruoka on huippulaadukasta ja puhdasta, joten sen saatavuus tulee turvata jatkossakin. Jos me annamme ajaa kotimaisen tuotannon alas, niin sitä ei enää saada takaisin, Hakkarainen sanoo.
Suomen metsäosaamisesta ei tiedetä EU:ssa

Kuten eduskunnassa, myös EU:ssa keskeinen osa edustajan työstä tehdään valiokunnissa, joissa käsitellään ja laaditaan mietintöjä lakialoitteista. Hakkarainen sanoo, että hän sai ne valiokuntapaikat, mitkä halusikin. Nyt hän on jäsenenä ympäristövaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Suomen metsäosaamisesta ei tiedetä EU:ssa

Hakkarainen on asettanut erääksi keskeiseksi tavoitteekseen nostaa esille syvällisempää maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa, paremman päätöksenteon pohjaksi. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole kovinkaan syvällistä tietoon perustuvaa metsäpoliittista osaamista.

– Ympäristövaliokunnassa kärkenä näyttää olevan vihervasemmistolainen suojelupolitiikka. Yleinen käsitys on se, että Suomessa hakataan metsät loppuun. Siitä ei ole tietoa, kuinka Suomessa tosiasiassa uudistetaan ja hoidetaan metsää. Meillä on Suomessa maailman paras metsähoidon osaaminen. Osoitukseksi siitä kelpaa sekin, että luonnon monimuotoisuus on meillä onnistuttu säilyttämään.

Ympäristövaliokunta uudelle vierailulle Suomeen

Hakkarainen muistuttaa, että Suomessa metsien kasvu ylittää kirkkaasti hakkuiden määrän, joten samalla myös Suomen hiilinieluvarastot kasvavat.

– Metsien runsas kasvu ja hyvinvointi on osoitus suomalaisten ammattitaidosta ja siitä, että meillä on jo satoja vuosia panostettu metsänhoitoon. Sen sijaan monessa muussa EU-jäsenvaltiossa metsäalueita on hakattu paljon loppuun eikä metsien uudistamista ole osattu tehdä kestävästi.

– Täältä EU:sta on aiemmin tehty valiokuntatason vierailuja Suomeen, mutta vieraille on näytetty vain hakkuualueita eikä sitä koko prosessia, miten Suomessa uudistetaan metsää ja miten se saadaan kasvamaan nopeasti. Yritänkin itse tuoda ympäristövaliokunnassa esille paremmin tätä kokonaisuutta. Kutsun myös valiokunnan uudelle vierailulle Suomeen, Hakkarainen sanoo.

Kansallismielisten linja on yhtenäinen

Hakkarainen sekä perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kuuluvat kesällä perustettuun Euroopan kansallismielisten puolueiden ID-ryhmään. Mukana on kaikkiaan 73 edustajaa, joten ID on viidenneksi suurin ryhmä 751-paikkaisessa parlamentissa.

Tällä hetkellä meneillään on eräänlainen suvantovaihe, sillä uusi komissio ei ole vielä aloittanut tehtävässään. Hakkarainen sanoo, että yhteistyö ID-ryhmässä on sujunut hyvin. Hakkaraisen mukaan ryhmä saattaa jopa kasvaa parlamentin viisivuotiskauden aikana.

– Euroopan kansallismielisten puolueiden linja on melko yhtenäinen. Myös ongelmat jäsenvaltioissa ovat samankaltaisia. Islamilaisesta maahanmuutosta johtuvat konfliktit ja haitat tosin ovat monissa maissa vielä laajempia kuin Suomessa. Ryhmämme vastustaa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella.

Ei suuria odotuksia uudesta komissiosta

Komissio käyttää aloitevaltaa EU:ssa. EU-parlamentti ja ministerineuvosto yhteismenettelyllä käsittelevät ja hyväksyvät komission lakiesitykset. Hakkarainen sanoo, ettei hänellä ole suuria odotuksia uudesta komissiosta.

– Pelkään pahoin, että komissio haluaa tehdä Suomen kannalta uusia kipeitä ratkaisuja. Yhteisvastuuta halutaan lisätä ja puuttua niihin asioihin, mitä Suomessa jo nyt tehdään hyvin.

– Sanoisin, että pidemmällä aikavälillä EU ei voi kuitenkaan jatkaa taakanjaon, kiristyvien maksuvelvoitteiden ja muiden vastuiden tiellä. Jäsenvaltioiden kansalaisten sietokyvyn raja tulee varmuudella vastaan.

Euroopan ulkorajat kiinni

Vuoden 2015 siirtolaiskriisissä Eurooppaan saapui yli 1,2 miljoonaa ihmistä, yleisimmin turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneena. Muuttoliikkeen seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Vaikka tulijamäärät ovatkin vähentyneet, tilanne ei ole täysin ohi. Yksi näkökulma asiaan on, että EU-alueella, myös Suomessa, oleskelee edelleen useita tuhansia henkilöitä joko laittomasti tai siitä syystä, ettei palautus kotimaahan onnistu.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut lähettää miljoonia syyrialaispakolaisia Eurooppaan, jos Euroopan maat esittävät kritiikkiä Turkille Syyrian miehittämisestä. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole valmiutta löytää toimivaa ratkaisua, mikäli kriisi eskaloituu uudestaan.

– EU-tasolla ei ole mitään yhteistä tahtotilaa. Jos kriisi alkaa uudestaan, EU on hampaaton, kuten edelliselläkin kerralla. Kyky tehdä päätöksiä, tarvittaessa raskaitakin, kriisin edessä puuttuu kokonaan.

– Jäsenvaltiot saattavat sitten joutua tekemään omia ratkaisujaan. Suomessa pääministeri Antti Rinne tunnetusti on valmis ottamaan lisää turvapaikanhakijoita rajan yli, Hakkarainen varoittaa.

Hakkaraisen mukaan ainoa ratkaisu olisi sulkea Euroopan ulkorajat kokonaan.

– Mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Kun etukäteen on tiedossa, että tänne ei voi tulla, niin paine Eurooppaa kohtaan laskee vähitellen. Olen kuitenkin melko varma, ettei nykyisellä EU:lla riitä kanttia tällaisiin päätöksiin, Hakkarainen sanoo.

SUOMEN UUTISET