Suuri yleisö ei täysin hahmota sitä, miten suuri demografinen muutos Euroopassa juuri tällä hetkellä on käynnissä, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa Facebook-seinällään. Halla-ahon mukaan voidaan keskustella siitä, onko väestönvaihdoksessa mitään pahaa, mutta on epärehellistä sanoa, että se ei olisi käynnissä, että se ei olisi nopeaa, ja että se ei jatkuisi juuri niin kauan kuin sen annetaan jatkua.

Halla-aho ottaa esimerkiksi Ruotsin. Siellä asui Tilastokeskuksen (SCB) mukaan virallisesti vuoden 2017 lopussa yli 10 miljoonaa ihmistä. Näistä runsaat kahdeksan miljoonaa on syntynyt Ruotsissa. Sellaisia ruotsalaisia, joiden kumpikin vanhempi on syntynyt Ruotsissa, oli alle seitsemän miljoonaa.

– Huomionarvoista on muutoksen vauhti ja muutokset tulijoiden taustoissa. Vuonna 1990 suomalaiset olivat ylivoimaisesti suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä (218 000). Toisena olivat norjalaiset (53 000) ja kolmantena tanskalaiset (44 000). Suurimpia ei-eurooppalaisia väestöryhmiä olivat islamilaista vallankumousta paenneet iranilaiset (40 000) sekä turkkilaiset (26 000).

Suomalaiset muodostivat vuonna 1990 lähes kolmanneksen kaikista n. 790 tuhannesta ulkomailla syntyneestä, Halla-aho toteaa. Vuonna 2017 Suomessa syntyneiden määrä oli pudonnut 151 tuhanteen. Myös norjalaisten ja tanskalaisten määrä oli laskussa.

Suurimmaksi ulkomailla syntyneiden ryhmäksi olivat nousseet syyrialaiset. Muita merkittäviä nousijoita vuosien olivat somalialaiset, turkkilaiset, afganistanilaiset, eritrealaiset ja intialaiset.

Ruotsalaisille vanhemmille syntyneitä ruotsalaisia on enää 68,5 prosenttia väestöstä.

Koska tulijat ovat kuitenkin väestön keskiarvoa nuorempia, ja koska etenkin kehitysmaista tulleiden syntyvyysaste on paljon korkeampi kuin kantaväestöllä, tilanne on nuorissa ikäluokissa aivan toisennäköinen, Halla-aho päättelee.

– Vanhoissa ikäluokissa taas kantaväestön osuus on suurempi. Luonnollisen poistuman myötä maahanmuuttajataustaisen väestön osuus siis nousisi koko ajan, vaikka maahanmuutto loppuisi kokonaan.

Väestönvaihdos on käynnissä kaikkialla Länsi-Euroopassa

Halla-ahon mukaan kehitys on samanlaista kaikkialla Länsi-Euroopassa. Saksassa koko väestöstä saksalaisia on 85 prosenttia, mutta alle viisivuotiaista jo 64 prosenttia.

Ranskassa ei saa tilastoida mitään etnisyyteen viittaavaa, mutta tätä kierretään tilastoimalla sellaisten syntyneiden lasten osuus, jotka kuuluvat sirppisoluanemian riskiryhmään.

– Globaalisti 80% taudista kärsivistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja suurin osa lopuista arabimaissa ja Intiassa. Ranskassa vuonna 2015 syntyneistä lapsista 30% kuuluu riskiryhmään, Pariisin alueella syntyneistä 74%, Halla-aho kirjoittaa.

Suomessa tullaan hiukan jälkijunassa, mutta vauhti on melkoinen, Halla-aho toteaa. Tilastokeskuksen mukaan maassamme oli vuonna 1990 vain 25 000 muun kuin kotimaisen kielen puhujaa. Vuonna 2015 heitä oli 350 000.

Suomen Uutiset