Halla-aho: Suomessa on suuri ja nopeasti kasvava metsävaranto – ”Osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa”

Puoluejohtajat Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pohtivat maanantaina ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyvässä kuntavaalitentissä muun muassa Suomen metsävarantojen käyttöä sekä sitä, pitäisikö kunnilta vaatia tavoitteellisia ilmasto- ja luontotiekarttoja.

Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon järjestämässä puoluejohtajien kuntavaalitentissä maanantaina teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.

Jussi Halla-aho sanoo pitävänsä lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että päästöasioissa toteutetaan toimia, jotka ovat helposti toteutettavissa ja joilla saavutetaan tuloksia, erilaisten kannusteiden luomisesta jätteiden kierrätykseen ja niin edelleen.

Globaalit vaikutukset huomioitava

Halla-aho ei kuitenkaan näe tarvetta antaa kunnille uusia lisävelvoitteita ilmasto- ja luontotiekarttojen laatimiseen, koska kunnallisella tasolla tarkastelukulma jää väistämättä kapeaksi.

– Tähän sisältyy riski osaoptimoinnista, jolloin ei enää nähdä metsää puilta, kun ongelmiin kiinnitetään liikaa huomiota hyvin paikallisella tasolla. Paikallisissa ilmastotoimissa on myös otettava huomioon laajemmat globaalit vaikutukset, koska ilmasto on globaali. Olennaista ei ole se, voidaanko päästöt ajaa pistemäisesti vaikka nollaan yhdellä paikkakunnalla, jos päästöt siirtyvät naapuripaikkakunnalle – tai vielä pahempaa- hiilivuodon myötä pois Suomesta jonnekin muualle, missä samat asiat tehdään suuremmalla hiilijalanjäljellä.

Sanna Marinin mukaan ilmasto- ja ympäristötavoitteet tulevat lisääntymään, koska kuntien asukkaat haluavat muutenkin edistää tavoitteita. Marinin mukaan esimerkiksi Lahdessa ilmastotoimet olisivat tuoneet mukanaan työtä ja talousmenestystä.

Annika Saarikon mukaan kunnat voivat seurata toisia kuntia, jotka ovat jo asettaneet uusia tavoitteita.

Kompromissejakin tarvitaan

Rakentaminen ja laajemmin luonnonvarojen hyödyntäminen kuten hakkuut voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta. Puoluejohtajat pohtivat ajatusta siitä, pitäisikö kunnille säätää velvoite kompensoida luontohaittoja.

Saarikon mukaan keskusta suhtautuu avoimesti ajatukseen kompensaatiosta. Marin totesi, että rakentamiselle täytyy aina pohtia vaihtoehtoja sekä ylipäätään miettiä, onko rakentaminen järkevää.

Halla-aho sanoi, että kaikki inhimillinen toiminta ja ihmisen läsnäolo väistämättä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että koska ihmisten olemassaolon ja taloudellisen toiminnan pitää silti olla mahdollista, se tarkoittaa aina kompromisseja.

– Niinpä päätöksentekijän on otettava huomioon erilaisia näkökulmia, muitakin kuin ympäristönäkökulma tai luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Halla-aho viittasi metsien hyödyntämiseen ja huomautti, että Suomen metsävaranto on kuitenkin suuri ja kasvaa nopeasti.

– Se osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa.

Suomessa kestävää metsäteolllisuutta

Kunnat ja kaupungit ovat huomattavia metsänomistajia, ja kaavoituksen kautta ne voivat vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien toimiin, kuten hakkuisiin. Halla-aho totesi, että vaikka hakkaamaton metsä on ilmastosyistä hyvä asia, metsäteollisuuden tuotteille on silti aina kysyntää, muodossa tai toisessa.

– Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on erittäin paljon metsää Euroopan mittakaavassa. On kysyttävä, tehdäänkö jossain sellaista metsäpolitiikkaa, josta meidän pitäisi ottaa mallia, vai onko sittenkin niin, että suomalainen metsäteollisuus toimii jo nyt kestävällä tavalla, vaikka hakkuumäärät olisivatkin kohtalaisen suuria.

– Jos täällä suljetaan tehtaat ja suojellaan metsät, niin se sama tuotanto siirtyy kivihiilisähköllä pyöriviin tehtaisiin Indonesiassa. Se ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu, puhumattakaan vaikutuksista suomalaiseen työhön ja talouteen ja samalla Suomen kykyyn tehdä teknologiainvestointeja, esimerkiksi päästöjen vähentämiseen.

Myös Saarikko otti esille metsäteollisuuden näkökulman ja työllisyyden. Saarikko sanoi luottavansa suomalaisiin metsänomistajiin. Marin totesi, että puuta voi kerätä muillakin tavoilla kuin avohakkuilla.