

Halla-aholta tiukka ”ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – ”Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä pääministeri Juha Sipilällä ja monella muulla on puutteellinen käsitys työvoiman saatavuusharkinnasta. – Sillä pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla, Halla-aho toteaa.
Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on viime aikoina ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa useat järjestöt ja tietyt eduskuntapuolueet ovat vaatineet saatavuusharkinnasta luopumista. Puheenjohtajan haastattelutunnilla myös Jussi Halla-aholta kysyttiin näkemystä asiaan.
Mitä mieltä olet, saataisiinko metro kulkemaan ottamalla lisää maahanmuuttajia tai pitääkö kaikkien Suomen siivoojien olla osa-aikaisia maahanmuuttajia?
– Minusta pääministeri Sipilällä ja monella muullakin on puutteellinen tieto siitä, mikä on lainsäädännön nykytila. Pääministeri Sipilä on puhunut, että saatavuusharkinnasta on luovuttava, koska Suomi tarvitsee osaajia. Saatavuusharkinnalla kuitenkin pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla.
– Osaajat ja asiantuntijat eivät ole tälläkään hetkellä saatavuusharkinnan piirissä. Lisäksi alueelliset ELY-keskukset ovat jo tehneet lukuisia poikkeuksia saatavuusharkinnan piirissä olevien ammattiryhmien osalta. Tänne pääsee jo tälläkin hetkellä erittäin helposti sekä osaajat että myös vähemmän osaavat ihmiset. Tyypillisin ammatti, joihin saatavuusharkinnan puitteissa tällä hetkellä tullaan on laitossiivooja. Eli kyse ei tosiaan ole mistään korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista.
Ruotsin kokemukset huonoja
Halla-aho huomauttaa, että saatavuusharkinnalla nimenomaan pyritään estämään massamittaista kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuontia. Hän kehottaa katsomaan tapahtumia Ruotsissa, missä on luovuttu työvoiman saatavuusharkinnasta.
– Ruotsissa kokemukset ovat olleet huonoja. Niillä aloilla, joilla työvoimapulaa on ollut, eli tyypillisesti korkeaa osaamista vaativilla aloilla, työvoimapula on säilynyt täysin ennallaan. Sen sijaan niin sanottua työvoimaa on tullut vain sellaisille aloille, jotka jo ovat täynnä työttömiä tai työtä hakevia maahanmuuttajia.
– Lisäksi se, että viranomaiset eivät suorita saatavuusharkintaa, johtaa siihen, että työpaikkoja ryhdytään myymään tulijoiden lähtömaissa. Eli työpaikkoja on lähtömaissa ostettu Suomessa tai Ruotsissa asuvalta siirtolaiselta. Tällöin henkilö saapuu maahan ja saa kurjaa palkkaa, jolla hän sitten lyhentää velkaa työnantajalleen, jolloin kyse on tosiasiassa orjatyöstä. Sitä esiintyy Suomessa jo sellaisilla aloilla, jotka työllistävät matalasti koulutettuja maahanmuuttajia.
Halla-ahon mielestä työvoiman saatavuusharkintaa pitäisi jopa tiukentaa nykyisestä.
– Ei missään tapauksessa ainakaan lieventää, koska se mahdollistaa jo nykyisellään sen, että meille muuttaa ihmisiä, jotka eivät tule toimeen omalla palkallaan ja joiden palkanmaksu on osittain käytännössä ulkoistettu veronmaksajalle erilaisten tulonsiirtojen muodossa. Työperäisen maahanmuuton ei pidä olla taloudellinen taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle.
Suomen ei kannata harrastaa humanitaarista maahanmuuttoa
Halla-aho huomauttaa, että kokemusperäisesti humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle huono asia.
Pitäisikö Suomen lopettaa kokonaan humanitaarinen maahanmuutto?
– Keskustelua on toki käyty siitä, pitäisikö suosia kiintiöpakolaisia, jotka on jo todettu suojelun tarpeessa oleviksi vai pitäisikö painopisteen olla tänne spontaanisti tulevissa turvapaikanhakijoissa. Tämä on sinänsä relevanttia, mutta mielestäni pitäisi myös pohtia, onko Suomen tai maailman kannalta hyvä asia, että Suomi harrastaa kumpaakaan. Onko pakolaisuuden kaapuun puettu siirtolaisuus oikeasti hyvä asia?
– Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että yksittäisiä ihmisiä muuttaa. Pakolaisuudessa ei kuitenkaan ole kyse yksittäisten ihmisten muuttamisesta vaan kansainvaelluksesta, jolla on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi talouteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja laajemminkin tämän maan ja –voidaan sanoa- länsimaisen sivilisaation jatkumiseen. Mielestäni tavoitteen pitäisi olla se, että Suomi ei harrastaisi humanitaarista maahanmuuttoa ollenkaan.
Väestönkehitys huolestuttaa
Halla-aho kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, millainen väestökehitys Suomessa on.
– Tiedämme myös, miten tietyistä kulttuuripiireistä tulevien maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti paitsi uusien tulijoiden myötä, myös paljon korkeamman syntyvyyden myötä. Tällä hetkellähän Suomessa on suhteellisesti vähemmän maahanmuuttajia kuin monessa muussa maassa – esimerkiksi Ruotsissa. Jos maahanmuuttajien osuus kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, niin missä se katto sitten on? Sanotaanko jossain vaiheessa, että meillä on jo riittävästi maahanmuuttajia? Ja jos sanotaan, mitä asialle aiotaan tehdä? Lopetetaanko maahanmuutto sitten kokonaan?
Halla-ahon mukaan olennaista olisi ymmärtää, miten pieni Suomi on ja miten suuri maailma on. Eurooppaan ja Suomeen kyllä riittää maailmalta halukkaita tulijoita.
– Väestökehitys monessa Euroopan maassa on ollut häkellyttävää. Esimerkiksi Ruotsissa sellaisten ihmisten ryhmä on käynyt melko pieneksi, jotka ovat itse syntyneet Ruotsissa ja joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Tämä muutos on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Sama muutos tulee tapahtumaan myös Suomessa. Nyt äskettäin jo uutisoitiin, että Turun Varissuolla yli 50 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.
– Jos tietyn väestöryhmän osuus kasvaa kaiken aikaa, niin jossain vaiheessa osuus on 100 prosenttia – ellei sitä pysäytetä. Kysymys kuuluu; pysäytetäänkö kehitys aiemmin vai vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä enää tehdä mitään.
Kehitysapu ei ole tuonut tulosta
Halla-ahon mukaan Suomen kannattaa sinänsä toimia maailmalla, mutta hän ei ole vakuuttunut kehitysavun toimivuudesta.
Jos kuvittelemme, että tällainen maahanmuutto Suomeen voitaisiin kokonaan lopettaa, niin voisiko perussuomalaiset siinä vaiheessa harkita esimerkiksi kehitysmäärärahojen lisäyksiä, paikan päällä auttamista tai ylipäätään globaaleihin ongelmiin paneutumista?
– Mielestäni Suomen on oltava aktiivinen maailmalla. Riippumatta siitä, mitä kansallisia tai laajempia toimenpiteitä tehtäisiin maahanmuuton hallitsemiseksi, on kuitenkin melko työlästä ja resursseja vievää pyrkiä estämään ihmisten maahantuloa. Suomen ja koko Euroopan etu on se, että meidän lähialueemme – ja koko maailma – voi niin hyvin kuin mahdollista.
– Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen harrastettu kehitysapu ei ole johtanut kovin hyviin tuloksiin. Kehitysavulla on saavutettu lähinnä pistemäisiä hyviä tuloksia yksittäisissä kohteissa. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa vaikka Afrikassa, joka on ollut merkittävä kehitysavun saaja ja myös tärkein siirtolaisuuden lähde muulle maailmalle, niin kyllä kehitys on siellä ollut aika heikkoa. Kehitysavulla on ennen kaikkea lamautettu ja tuhottu yritteliäisyyttä ja kotimaista tuotantoa näissä maissa. Omalta osaltamme meidän on tietysti tehtävä kaikkemme, jotta aasialaiset, afrikkalaiset ja muutkin ihmiset olisivat mahdollisimman tyytyväisiä omissa maissaan. Se on ihmiskunnan etu ja samalla Suomen etu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puheenjohtajan kyselytunti TYövoiman tarveharkinta Juha Sipilä Ruotsi Jussi Halla-aho kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sipilä haluaa ovet auki ETA-alueen ulkopuoliselle työvoimalle – Tavio: Vastuutonta ja hallitusohjelman vastaista puhetta

Kehitysapu valui johtajan ökypalkkaan ja kalalammikkoon – Suomen ulkoministeriö odottelee yhä rahojaan takaisin

PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila Mykkäsen turvapaikkamöläytyksestä: Afrikka kaipaa kouluja, kondomeja ja kaivoja, ei väestönsiirtoja

Immonen: Kokoomuslaiset pikkuporvarit eivät ymmärrä kansallismielisyyden käsitettä

Kehitysmaiden johtajat polkevat omien kansalaistensa oikeuksia – Eerola: ”Tilanne olisi parempi, jos Afrikan valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.