Sambialaisen maataloustuottajajärjestö ZNFU:n toiminnanjohtaja eleli leveästi Suomen kehitysapurahoilla. Hän muun muassa nosti 29 000 dollarin kuukausipalkkaa. Ulkomaiset rahoittajat olivat suostuneet vain 15 000 dollarin kuukausipalkkaan, joka sekin on valtava summa maassa, jonka bruttokansantuote on vain 1300 dollaria henkeä kohti vuodessa.

Tämän lisäksi toiminnanjohtaja Ndambo Ndambo ohjasi ainakin miljoonan verran kehitysapurahoja omalle firmalleen ja oman maatilansa ehostamiseen. Rahoilla rakennettiin tenniskenttä, klubitalo, kalalammikko ja muuta mukavaa.

Eikä siinäkään vielä kaikki: erään lähteen mukaan johtaja pisti 5000 dollaria käyttörahaa povitaskuunsa lähes joka viikonloppu.

Viikonloppurahat, kalalammikot ja ökypalkka maksettiin Suomen ja Ruotsin rahoittaman kehitysyhteistyöprojektin budjetista. Nelivuotisen projektin kokonaisbudjetti oli 24,5 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 7,8 miljoonaa. Suomi ehti antaa projektiin viitisen miljoonaa, ennen kuin väärinkäytökset havaittiin.

Erityistilintarkastus paljasti väärinkäytökset

Järjestön kirjanpito oli niin huolimattomasti hoidettu, että tilintarkastuksen ammattilaisetkaan eivät pystyneet tarkkaan selvittämään, mihin rahat ovat menneet.

– Kaikkiaan jopa 2,9 miljoonaa euroa on saatettu käyttää väärin. Me emme tiedä vielä varmuudella, kuinka suuresta summasta on kyse, sillä asiaa käsitellään yhä, kertoo ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisjohtaja Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos Svenska Ylelle.

Tapausta tutkineen Ylen MOT-ohjelman mukaan projekti aloitettiin vuonna 2009 ja sitä päätettiin jatkaa vuonna 2014. Tuolloin ulkoministeriö arvioi, että ”ohjelma on yksi menestyneimmistä ohjelmista Sambiassa”.

– Olihan se yllätys, että kävi näin. Aiemmin meillä on ollut hyvää yhteistyötä ZNFU:n kanssa, kertoo Kuvaja-Xanthopoulos.

Järjestön kautta maksetun tuen oli tarkoitus vähentää maaseudun köyhyyttä Sambiassa. Ja varmasti monien yksittäisten henkilöiden köyhyys onkin vähentynyt.

Erään kerran Ndambo Ndambo osti 300 lehmää järjestön hallituksen jäseneltä 100 000 eurolla. Ndambo piti 150 lehmää itse, antoi 100 lehmää serkulleen ja 50 järjestön talousjohtajalle. Maatalousjärjestö maksoi lehmänkaupat.

Luonnonpuisto omalle farmille

Kaikkein eniten omaa köyhyyttään on vähentänyt Ndambo Ndambo. Hän on kuitenkin avokätisesti halunnut tarjota muillekin mahdollisuuden päästä nauttimaan kehitysaputyön tuloksista. Zambian Observer -lehden mukaan Ndambo Ndambo on avannut osan maatilastaan yleisölle. Luonnonpuistossa on mahdollisuus katsella villieläimiä, kalastaa, golfata, uida ja viettää juhlia. Tietenkin pientä pääsymaksua vastaan.

Alueella on oppaan mukaan 20 seepraa, 16 strutsia, emuja ja antilooppeja, joten katseltavaa riittää.

Takaisinmaksusta neuvotellaan – vain rippeitä takaisin

Ulkoministeriö päätti jo lokakuussa 2016 vaatia osan rahoista takaisin. ZNFU:n uuden johdon kanssa on sovittu, että järjestö maksaa takaisin 183 000 euroa toiminnanjohtajan ylimääräisistä palkkakustannuksista. Rahat piti saada takaisin jo viime vuoden lopussa.

Lisäksi UM haluaisi maksamistaan viidestä miljoonasta vielä 600 000 euroa takaisin, mutta ZNFU:n johto on sitä mieltä, että ne rahat on käytetty täysin asianmukaisesti yleisavustuksena.

Suurin ongelma takaisinmaksun kannalta on kuitenkin se, että järjestöllä ei ole yhtään rahaa. Ulkoministeriön täytyy siis vain tyytyä odottamaan.

Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että ZNFU tulee maksamaan rahat takaisin, koska muutoin heillä tulee olemaan vaikeuksia löytää uusia rahoittajia jatkossa.

SUOMEN UUTISET