Vasemmistoliitto aikoo esittää tulevassa budjettiriihessä ulosoton suojaosan väliaikaista korottamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on tyytyväinen hallituspuolueen ehdotukseen, jota perussuomalaiset ovat ajaneet jo pitkään. Koponen toivoisi lisäksi myös taulukkomaksujen poistamista ja ulosoton kohdistamista korkojen sijasta pääomaan.
– Hallitus ei ole tällä vaalikaudella esittänyt ulosoton suojaosuuden korottamista, mutta nyt vasemmistoliitto on ehdottamassa tätä budjettiriihessä. Olen yhdessä puolueeni kanssa ajanut asiaa aktiivisesti läpi koko eduskuntakauden, ja vihdoin myös hallituspuolue on tullut kanssamme samoille linjoille. Tämän ei kylläkään pitäisi olla vain väliaikainen toimi, kommentoi kansanedustaja Ari Koponen.
Köyhyysrajan alla elävien määrä tuplaantunut 1990-luvulta
Suomessa köyhyysrajaksi määritellään 1 229 euroa. 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus kansasta on kasvanut alle 8 %:sta nykyiselle 16 %:n tasolle.
– Yksinasuvan suojaosuus ulosotossa on alle 700 euroa kuukaudessa, mikä aiheuttaa tarvetta lisääntyneelle toimeentulotuelle siitäkin huolimatta, että velalliselle olisi mahdollista elättää itsensä omilla työtuloillaan.
– Suojaosuus ei myöskään ole linjassa velkajärjestelyn suojaosuuden kanssa, jossa määritellään henkilön tosiasialliset elinkustannukset kuukaudessa. Yleensä tämä summa on huomattavasti lähempänä mediaanituloista laskettavaa köyhyysrajaa kuin nykyinen suojaosuus, selostaa Koponen kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle jo vuonna 2019.
Ehdotettu muutos velallisten auttamiseksi ei yksin riitä
Vaikka Koponen on tyytyväinen vasemmistoliiton ehdotukseen suojaosuuden korotuksesta, eivät toimet velallisten auttamiseksi tällä mahdollisella muutoksella ole riittävät. Koponen toivoisi myös taulukkomaksujen poistoa ja ulosoton kohdistamista pääomaan, ei korkoihin.
– Velkojen maksujärjestys ulosotossa on korot, pääoma ja kulut. Jos velkoja on useita, niin niiden pääoma ei lyhene lainkaan ja velallinen maksaa ainoastaan korkoja ja niiden korkoja kunnes velka vanhenee, vaikka velalliselle olisi järkevämmällä maksujärjestelyllä mahdollista maksaa velka pois. Lisäksi velalliselta perittävät ulosoton taulukkomaksut hidastavat tosiasiallisen velan maksamista, kertoo Koponen.
Koponen muistuttaa, että velkaa peritään ennen sen lopullista vanhenemista 15—25 vuotta, joka on ajallisesti enemmän kuin rangaistus murhasta, josta kärsitään keskimäärin 14,2 vuotta. Huomionarvoista on myös, etteivät maksuvaikeudet yleensä johdu rikollisesta toiminnasta, vaan taustalla on usein työttömyyttä ja sairastumisia sekä epäonnea liiketoiminnassa.
Suomen Uutiset