Heikki Koskenkylä: Hallitus teki puoliväliriihessä rohkeita verouudistuksia

Varman toimitusjohtaja Risto Murron työryhmä julkisti helmikuun lopulla raporttinsa Suomen talouden kasvun elvyttämiseksi. Kasvu on ollut Suomessa EU-maiden heikoimpia jo peräti 15 vuotta. Heikon kasvun katsotaan aiheutuvan pääosin tuottavuuden hyvin huonosta kehityksestä. Myös työpanoksessa olisi nostamisen tarvetta. Yritysten investointiaste on ollut alhainen verrattuna aiempaan tasoon. T&K-menot ovat supistuneet, jolloin korkean teknologian tuotantoa on syntynyt hyvin vähän.

Hallitus on vajaan kahden vuoden aikana keskittynyt pääosin julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämiseen. Valtion budjetin alijäämä on ollut 4-5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU:n sääntöjen mukaan sen pitäisi olla alle kolme prosenttia. Velka-aste on kohonnut jo 80 prosentin tasolle. Sääntöjen mukaan se saisi olla enintään 60 prosenttia. Ruotsilla ja Tanskalla velka-aste on vain 30 prosenttia. Työttömiä on Suomessa jo yli 300 000 ja työttömyysaste on EU:n korkein.

Julkisten menojen karsimisen lisäksi hallitus on tehnyt myös eräitä rakenneuudistuksia. Tärkein on ollut tavoite joustavoittaa Suomen työmarkkinoiden toimintaa. Paikallista sopimista on edistetty. Tämä voi hyvinkin edistää varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten työvoiman käytön lisäämistä. Myös irtisanomisten ehtojen lievä löysennys edistää tätä.

Puoliväliriihessä hallitus muutti suuntaa. Se päättikin edistää kasvua ja työllisyyttä rohkeilla verotuksen uudistuksilla. Ansiotuloverotusta päätettiin keventää runsaalla miljardilla eurolla. Pieni- ja keskituloisten keskimääräistä tuloverotusta kevennetään. Lisäksi lähinnä suurempia tuloja saavien marginaaliveroastetta lasketaan. Korkeinta marginaaliveroa lasketaan 59 prosentista 52 prosenttiin. Kolmas päätös on yhteisöveron alentaminen 20 prosentin tasolta 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Perintö- ja lahjaveroon tehtiin pienet muutokset – molempien alarajaa nostettiin hieman. Risto Murron työryhmä oli painottanut erityisesti yhteisöveron laskua ja perintöveron kokonaan poistamista.

Hallituksen päätökset verotuksen osalta ovat herättäneet paljon keskustelua – kritiikkiäkin. Useat ekonomistit ovat epäilleet toimenpiteiden tehokkuutta, varsinkin yhteisöveron alentamista on kritisoitu. Tutkimustulokset verotuksen muutosten vaikutuksista eivät ole kovin selkeitä. Ne riippuvat hyvin paljon paikallisista olosuhteista ja talouden näkymistä. Yhteisövero alettiin laskea 1990-luvun alun suuren laman yhteydessä. Verokantaa on alennettu sen jälkeen monta kertaa päätyen nykyiselle 20 prosentin tasolle. Alennusten jälkeen yritysten maksamat verot ovat pääsääntöisesti kasvaneet.

Yhteisöveron lasku voi myös kasvattaa yritysten investointeja. Vaikutus riippuu myös yritysten näkymistä talouden osalta. Ansiotulojen verotuksen lasku voi hyvinkin lisätä työpanosta ja kohentaa siten työllisyyttä. Nämä veronalennukset eivät ole erityisen radikaaleja. Palkkatulojen verotus on niiden jälkeenkin vielä kireää ja on EU-maiden korkeimpia.

Kannustaisin hallitusta tekemään jatkossa vielä rohkeampia ratkaisuja. Murron työryhmällä oli myös muita ehdotuksia ja samoin monilla aiemmillakin työryhmillä.

Yritystukia maksetaan Suomessa noin miljardi euroa vuodessa. Nämä ovat suoria tukia. Hallitus päätti leikata yritystuista vain 12 miljoonaa euroa. Tämä on todella vähän. Vähintään 100-200 miljoonaa olisi hyvä aloitus.  Tutkimusten mukaan suorat yritystuet tukevat lähinnä vanhoja yrityksiä ja ylläpitävät vanhoja yritysrakenteita.

Lisäksi listaamattomien yritysten osinkoverouudistus jäi taas tekemättä. Tätä on ehdottaneet useat työryhmät vuodesta 2010 lähtien. Suomen osinkoverotus on tältä osin täysin poikkeava muualla vallitsevasta tilanteesta. Uudistuksella olisi saatu verotuloja lisää useita satoja miljoonia. Ansiotulojen verotuksen keventäminen olisi voitu puoliksi rahoittaa näillä kahdella keinolla. Nyt tulisi saattaa käyntiin valmistelutyö ja tehdä varsinainen toteutus vaiheittain.

Vaaleihin on vielä aikaa kaksi vuotta. Hallitus voisi vaikka ensi syksynä ottaa nämä muutokset tarkasteluun. Hallitus voisi tehdä periaatepäätöksen listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamisesta. Lisäksi hallitus voisi suoraan päättää yritystukien lisäleikkauksesta vuosina 2026 ja 2027. Tämä auttaisi tasapainottamaan budjettia.