Karmivat kuvat kadulla lojuvasta ranskalaisopettajan irtileikatusta päästä ovat kiertäneet netissä viikonlopun ajan. Islamistinen terroriteko on tuomittu jyrkästi, mutta se on myös saanut puolustelijoita. Montako irtileikattua päätä vielä tarvitaan, ennen kuin eurooppalaiset heräävät oikeasti puolustamaan sananvapautta?

Samuel Patyn koululle kerääntyneitä huolestuneita kaupunkilaisia.

Historian opettaja Samuel Paty, 47, murhattiin perjantaina julmalla tavalla Pariisin lähiössä. Ylen mukaan teosta epäillään 18-vuotiasta tšetšeenimiestä, joka oli tullut Ranskaan turvapaikanhakijana ja saanut pakolaisstatuksen.

Lehtitietojen mukaan yläasteen opettaja Samuel Paty oli pari viikkoa sitten näyttänyt ilmaisunvapautta käsitelleellä tunnilla oppilailleen Charlie Hebdo -lehdessä aikoinaan julkaistuja Muhammad-pilakuvia. Sananvapautta pidetään yhtenä valistusaatteen ja Ranskan tasavallan arvopohjan kulmakivistä.

Välttääkseen loukkaamasta muslimioppilaitaan, opettaja oli pyytänyt heitä poistumaan luokasta ennen kuvien näyttämistä. Yksi muslimioppilaista oli kuitenkin jäänyt luokkaan, ja kertoi myöhemmin vanhemmilleen piirroksista.

Muslimivanhemmat tekivät asiasta valituksen ja opettaja kutsuttiin puhutteluun, jossa olivat muslimivanhemmat, koulun rehtori ja opetusviraston edustaja. Tämä ei muslimivanhemmille kuitenkaan riittänyt, vaan isä julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän piti opettajan käytöstä pöyristyttävänä ja kutsui häntä ”roistoksi”, koska opettaja oli näyttänyt ”piirroksen alastomasta miehestä ja kutsunut tätä Mohammadiksi”. Videota jaettiin laajasti muslimiyhteisön keskuudessa ja opettaja sai asian johdosta uhkauksia.

Maalittiko video opettajan?

Opettajan murhaajan arvellaan nähneen videon ja toimineen sen innoittamana. Murhasta epäilty tšetšeenimies oli matkustanut kotoaan sadan kilometrin päähän Pariisiin toteuttaakseen tekonsa. Hän oli pyytänyt koulun oppilaita osoittamaan hänelle sen opettajan, joka oli näyttänyt profeetta Mohammadin kuvia.

Tšetšeeni seurasi koulusta kotiin matkalla ollutta historianopettajaa ja hyökkäsi tämän kimppuun useilla veitseniskuilla. Lopuksi murhaaja leikkasi opettajan pään kokonaan irti. Todistajat olivat kuulleet murhaajan huutaneen ”Allahu akbar”, kertoo BBC. Tšetšeenimies sai hieman myöhemmin surmansa poliisien ampumista luodeista kieltäydyttyään pudottamasta aseitaan ja ammuttuaan poliiseja ilma-aseella.

Yhdeksän otettu kiinni kuulusteluja varten

Poliisi on ottanut kiinni kaikkiaan yhdeksän henkilöä, joiden joukossa ovat epäillyn tekijän nuorempi veli, isoisä ja vanhemmat. Poliisi siis tutkii perheenjäsenten mahdollista osuutta terroriteon suunnitteluun tai toteutukseen.

Lisäksi on otettu kiinni viisi muuta henkilöä. Näiden joukossa on muun muassa se oppilaan isä, joka oli valittanut oppitunnista.

Yhteyksiä ISIS-järjestöön

Mediatietojen mukaan tšetšeenimies lähetti heti teon jälkeen kuvia opettajan irti leikatusta päästä ISIS-järjestöä tukevien tšetšeenien somekanavalle, josta kuvat lähtivät leviämään laajemmalle. Tutkintaa johtava yleinen syyttäjä on kertonut, että epäillyn sisarpuoli matkusti vuonna 2014 Syyriaan liittyäkseen ISIS-joukkoihin.

Ranskaan tuli noin 30 000 tšetšeeniä turvapaikanhakijoina 2000-luvun alussa, kun tšetšeenit kävivät sotaa Venäjää vastaan. Monet heistä olivat osallistuneet taisteluihin. Ranskassa on viime aikoina ollut tšetšeenijengeihin liittyneitä väkivaltaisuuksia.

Jatkoa Charlie Hebdo -lehden terrori-iskulle

Tapaus on selvää jatkoa Pariisissa vuonna 2015 tapahtuneelle islamistiselle terrori-iskulle. Kaksi algerialaistaustaista veljestä hyökkäsi vasemmistoliberaalin Charlie Hebdo -lehden toimitukseen ja ampui rynnäkkökivääreillä 12 ihmistä kuoliaaksi, koska lehti oli julkaissut pilakuvia profeetta Mohammadista.

Charlie Hebdo -iskun oikeudenkäynti alkoi Pariisissa syyskuun alussa. Alle kuukausi sitten pakistanilaismies haavoitti kahta ihmistä veitsellä Charlie Hebdo -lehden entisen toimituksen lähettyvillä.

Poliitikot tuomitsevat iskun

Ranskan opetusministeri Jean-Michel Blanquer on kommentoinut pitävänsä iskua ”hyökkäyksenä tasavaltaa vastaan”. Presidentti Emmanuel Macron on puolestaan sanonut poikkeuksellisen suoraan, että kyseessä on islamistinen terroriteko.

– Ei ole sattumaa, että terroristi surmasi opettajan, sillä hän halusi surmata tasavallan ja sen arvot, Macron sanoi puhuessaan valistusarvoista ja vapaudesta.

Terroriteko on jälleen yksi osoitus siitä, että Ranskaan on todellakin muodostunut vahva, islamilainen rinnakkaisyhteiskunta. Presidentti Macronin aloittama kamppailu ”islamilaista separatismia” vastaan ei tule olemaan helppo.

”Je suis Samuel”

Monet ranskalaiset ovat osoittaneet tukensa murhatulle opettajalle viemällä koululle kukkia ja kantamalla mielenilmauksissa kylttejä, joissa lukee ”Minä olen Samuel” tai ”Minä olen opettaja”. Samanlainen ”Minä olen Charlie Hebdo” -iskulause nousi suosioon viisi vuotta aiemmin.

Mutta opettajan murhan takia pidettyjen mielenosoitusten osallistujamäärät ovat jääneet suorastaan surkean vähäisiksi, jos niitä vertaa vaikkapa USA:ssa kuolleen George Floydin muistoksi Ranskassa järjestettyihin BLM-mielenosoituksiin.

Amerikkalaiskirjailija: ”Oikeutettu kosto kolonialismista”

Kaikkein tiedostavimmat somekommentoijat ovat pitäneet opettajan murhaamista täysin oikeutettuna kostona Ranskan harjoittamasta kolonialismista.

– Toivon, että muslimit eivät tunne tarvetta pyytää anteeksi sen tyypin puolesta, joka tappoi opettajan Pariisissa, kirjoittaa mustien oikeuksia ajava kirjailija Margaret Kimberley Twitterissä.

– Ranska osallistui orjakauppaan, kolonisoi ympäri maailman, köyhdytti Haitin ja tappoi tuhansia Vietnamissa ja Algeriassa. Onko Ranska pyytänyt anteeksi?

Margaret Kimberley kertoo Twitterissä myös, että ranskalaisopettajan pään irti leikkaaminen toi hänen mieleensä sen, miten ranskalaiset leikkasivat vuonna 1849 algerialaisten vastarintataistelijoiden päitä irti.

”Loogista jatkoa cancel-kulttuurille”

Spiked-nettilehden kolumnisti Brendan O’Neill puolestaan vertaa opettajan murhaa nykyään vallalla olevaan loukkaantumisen kulttuuriin, jossa uhreiksi itsensä kokevilla on ”oikeus” loukkaantua niin kovasti, että he voivat vaatia toiselle nettivainoamista, potkuja tai jopa kuolemaa. O’Neillin mielestä länsimaisen yhteiskunnan kaksi suurinta uhkaa tällä hetkellä ovat ääri-islam ja cancel-kulttuuri, ja eliitti pyrkii estämään näistä kummastakaan ongelmasta keskustelemisen.

– Tämän hyökkäyksen kohteena oli yksi ainoa mies, mutta sen tavoitteena oli terrorisoida kokonaista tasavaltaa, O’Neill kirjoittaa.

O’Neillin mukaan ”barbaarinen yhden miehen inkvisitio” teloitti historianopettajan, jonka rikoksena oli jumalanpilkka. Tällä tavoin kaikille valtion virkamiehille lähetettiin ”keskiaikaiseen tyyliin” varoitus, että heidän henkensä on vaarassa, jos he uskaltavat ”vähätellä Muhammadia”.

Brendan O’Neill on aiemmin kritisoinut myös BLM-mielenosoituksia niiden muututtua kulttuurivallankumoukseksi, jossa kaadetaan patsaat ja hiljennetään vääräoppiset.

Uskalletaanko sananvapautta puolustaa

O’Neill vetoaa ihmisiin, jotta kaikki nousisivat puolustamaan sananvapautta sivistyneen yhteiskunnan kulmakivenä. Sensuurin, loukkaantumisen, uhriutumisen ja potkujen vaatimisen kulttuurista on päästävä eroon, puhumattakaan ”profeetan kunnian” puolustamiseksi tehdyistä terrori-iskuista.

Monet muutkin ovat juhlapuheissaan puolustaneet sananvapautta länsimaisena perusarvona, mutta vielä ei kaduilla näy ihmismassojen mielenosoituksia sananvapauden puolesta.

Opettajan murhanneen muslimiterroristin vastaus oli selkeä: hän ei halunnut sananvapautta ”vääräuskoisille”. Hän oli valmis tappamaan ja uhraamaan vaikka oman henkensä, jotta kukaan ei uskaltaisi edes keskustella sananvapaudesta.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit