Italian viime viikolla tehtailtu ensi vuoden budjettiesitys tekisi paluun kohti reippaita alijäämiä. Brysselissä toistettiin mantraa, että budjetin tulisi olla kurinalaisempi. Markkinoilla Italian joukkovelkakirjojen ja maan osakkeiden hinnoittelu on muodostunut vaikeaksi. Italian hallitus viestittää kosolti ristiriitaisia signaaleja.
Maan varapääministeri Luigi Di Maio juhli budjettiesitystä, missä Italian budjettialijäämä kiipeäisi 2,4 prosenttiin. Aiempi hallitus oli lupautunut kutistamaan budjettivajeen 0,8 prosenttiin.
Markkinoilla kurssit kohti etelää
Markkinoilla tieto otettiin hermostuneesti vastaan. Osakkeista eritoten pankkiosakkeet laskivat ja Italian joukkovelkakirjojen korot kääntyivät rajuun nousuun jälkimarkkinoilla. Korkojen nousu merkitsee velkakirjojen hinnan laskemista.
EU-maiden valtiovarainministerit muistuttivat Italiaa budjettisäännöistä vuolaasti.
Brysselissä varottiin tyrmäämästä Italian budjettiesitystä liian kovaa. Euroopan komissio tietää, että raju yhteenotto lisäisi vain kitkaa Italian EU-kriittisen hallituksen kanssa.
Sen lisäksi EU-vastaisempi Liitto on porhaltanut kärkeen mielipidemittauksissa, joten provokaationa koettu ohjastaminen voisi tietää uusia vaaleja – ja suurempaa päänsärkyä komissiossa.
Maan budjettivaliokunnan puheenjohtaja, Liiton kansanedustaja Claudio Borghi säikäytti markkinat toteamalla, että monet Italian talousongelmat korjautuisivat omalla valuutalla. Borghi myöhemmin lisäsi, ettei hallitus ole kuitenkaan aikeissa erota sen enempää EU:sta kuin yhteisvaluutastakaan. Hän muistutti, että hän on ollut eurosta samaa mieltä jo vuosia, eikä sen pitänyt tulla enää yllätyksenä.
Käänne budjettikurissa
Di Maio totesi alkuviikosta, ettei hallitus aio antaa millimetriäkään budjettiesityksestään periksi markkinareaktioista huolimatta. Myös toinen varapääministeri Matteo Salvini on esiintynyt uhmakkaasti. Valtiovarainministeri Giovanni Tria on pyrkinyt sen sijaan esiintymään sovittelevasti. Hänen mukaansa budjetti tähtää ripeämpään kasvuun, ja sitä kautta parempaan velanhoitokykyyn.
Keskiviikkona hallitus kertoi, että ensi vuoden budjettialijäämä ei ole tarkoitettu pysyväksi koko vaalikaudella. Maan hallitus kertoi kutistavansa alijäämää asteittain tulevina vuosina. Tämä rauhoitti markkinat.
Voi olla, että tulevien vuosien budjettihahmotelmat ovat vain syötti, johon riidanhaluton EU tarttuisi jäsenmaidensa ohella ja katsoisi Italian ensi vuoden budjettirepeämää läpi sormiensa. Voi myös olla, että Italian hallitus haluaa aidosti palauttaa budjettikuria, ja että talouskasvuun yltäminen parantaisi velanhoitokykyä.
Markkinoiden rajuista liikkeistä ylös ja alas kertoo varmuudella vain sen, että Italian politiikkaa seurataan tarkoin finanssimaailman keskuksissa.
Henri Alakylä