
Ari Koponen: Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei saa rapauttaa suomen kielen asemaa
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

PS ARKISTO
Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.
Suomen kieli on elävä ja ainutlaatuinen ilmaisuväline, jota puhuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Se taipuu runoista someviesteihin, tieteestä tarinoihin ja arjen huumoriin. Mikael Agricola antoi aikoinaan suomen kielelle siivet kehittämällä sen kirjalliseen muotoon, ja tänä päivänä se on moderni työkalu, joka yhdistää suomalaisia ja kantaa kulttuuriamme. Hänen perintönsä elää sanoissa, joita käytämme jokaisena päivänä.
– Suomen kielen eri murteet tuovat maamme eri alueita vahvasti ja oivasti esille. Murteet ovat kansalaistemme arjen elävää kieltä ja merkittävää kulttuuri-identiteettiämme. Suomen kieli on Suomen mieli, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Agricolan päivä kutsuu juhlistamaan suomen kieltä monin tavoin. Kirjastoissa ja kouluissa järjestetään tapahtumia; lukupiirejä, sanataidetta ja keskusteluja kielen tulevaisuudesta. Suomen kieli kuuluu meille kaikille – lapsille, jotka opettelevat lukemaan ja kirjoittajille, jotka luovat sanataidetta. Päivä kannustaa myös pohtimaan, mitä suomi meille merkitsee.
– Suomen kieli tarvitsee myös puolustajansa. Ilman Suomen kansan vahvaa tukea kielellemme se ei selviä maailman myrskyissä. Erityisesti englannin kielen jatkuvasti leviävä voima syövyttää suomen kieltä ja sen asemaa. Meidän tulee luottaa ja uskoa suomenkielisiin nimiin myös julkisten tilojen nimissä ja toiminnoissa. Maassa maan tavalla myös kielellisesti, Strandman vaatii.
– Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmassa korostetaan suomen kielen merkitystä kansallisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiskunnan perustana. Ohjelmassa painotetaan, että kieli on kansakunnan olemassaolon edellytys ja sen asema on turvattava kaikilla elämänalueilla. Kukaan muu maailmassa ei puolusta suomen kieltä, pientä vähemmistökieltä suuressa maailmassa, jos me emme itse sitä tee. Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielellä on yksi perustaidoistamme, ja tähän nykyhallitus panostaa perusopetuksessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuore jäsenkysely kertoo karua kieltä maahan muuttaneiden hoitajien kielitaidon aiheuttamista ongelmista. Kielitaidottomuus lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.


Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu on jättänyt lakialoitteen, jossa esitetään suomen kielen aseman vahvistamista.
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.


Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.

Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.

Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.


Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.