PS ARKISTO
- Kännykkäkielto on teko turvallisuuden ja keskittymiskyvyn puolesta niin kouluissa kuin liikenteessäkin, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
Nyt elokuussa astuu voimaan perusopetuslaki, jossa kännykät kielletään kouluissa oppituntien aikana. Useat kunnat ja koulut ovat ottaneet käyttöön järjestyssäännöissään kännykkäkiellon koko koulupäivän ajaksi.
– Taustalla on halu edistää oppilaiden keskittymistä, rauhallisempaa kouluarkea ja parempia vuorovaikutustaitoja sekä sitä kautta oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen parantumista. Kännykättömyys tukee myös turvallisuutta koulun sisällä – vähemmän häiriöitä, vähemmän kuvaamista ja enemmän läsnäoloa, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
Kansanedustajan mukaan on syytä korostaa kännyköiden käytön poistamista myös liikenteessä.
– Pienen koululaisen tarkkaavaisuus liikenteessä ei riitä siihen, että kännykkää käytetään, kun liikutaan liikenteessä. Jokaisen koululaisen vanhemman tulisi käydä koulumatkareitti yhdessä läpi ennen koulun aloitusta ja neuvoa vaaranpaikoista ja kännykän käytöstä.
Bussilla tai koulutakseilla liikuttaessa matkareitit tulee olla mahdollisimman hyvin suunnitellut, jotta koululaisen arki ei ole autossa istumista.
– Me kaikki voimme edistää turvallisempaa arkea. Vanhemmat, opettajat, autoilijat – jätetään puhelin syrjään niin koulussa kuin liikenteessäkin. Tarkkaavaisuus, läsnäolo ja toisten huomioiminen ovat arvoja, joita ei voi toteuttaa näyttöön tuijottamalla.
Kännykkäkielto on teko turvallisuuden ja keskittymiskyvyn puolesta niin kouluissa kuin liikenteessäkin, Stradman päättää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mobiililaitteiden rajoitukset koulussa ovat merkittävä askel oikeaan suuntaan. Mobiililaitteilla on suora yhteys lukuisiin lasten ja nuorten elämään vaikuttaviin ilmiöihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Kansanedustaja Sanna Antikainen kommentoi imaami Abdul Mannanin julkisia syytöksiä Kalajoen hukkumisonnettomuudesta, jossa kolme somalitaustaista poikaa menehtyi. Antikaisen mukaan surua on syytä ymmärtää, mutta tragedian politisointi ja vastuun siirtäminen pelkästään yhteiskunnan harteille ei ole hyväksyttävää.
Euroopan maat ottavat parhaillaan uutta maahanmuuttopoliittista suuntaa, ja esikuvana on Tanska. Vielä muutamia vuosia sitten juuttien toimia haittamaahanmuuton kitkemiseksi ja palautusten vauhdittamiseksi mulkoiltiin alta kulmain mutta nyt on toinen ääni kellossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra uudistaa kannanottonsa hunnutuskiellon puolesta saatuaan palauteryöpyn viimeisimmästä burkakirjoituksestaan. Vaikka mukana oli runsaasti kiukkuista kommenttia, suomalaisten kritiikki islamistisia traditioita kohtaan on jo selvästi valtavirtaistunut, Purra kirjoittaa huomanneensa.
Reformipuolue on mielipidetiedustelujen mukaan Britannian suurin ja puheenjohtaja Nigel Farage tähtää maan seuraavaksi pääministeriksi. Faragella on käsi kansakunnan pulssilla ja hän aikoo palauttaa uskon yhteiskuntaan. Ensimmäinen lupaus on puolittaa rikollisuus viiden vuoden vuoden sisällä.
Brittilehti The Spectatorille vuodetusta sisäisestä sähköpostista paljastuu, että Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimituspäällikkö on antanut toimitukselleen tarkat ohjeet Gazan avustustyön uutisointiin liittyen. Ohjeissa todetaan muun muassa, että ”väittely siitä, kuinka paljon apua on saatu Gazaan, on epäolennainen” ja ohjeistetaan kertomaan, että avun jakelujärjestelmä ”ei toimi”.
Kansanedustaja Wille Rydman herättelee koko tiedeyhteisöä kyseenalaistamaan Suomen Akatemian kestämätöntä rahanjakopolitiikkaa, jossa tukea tarjotaan rodullistettujen kynsisalonkien tarkasteluun, mutta kovien tieteenalojen tutkimuksille nyrpistellään.
Lappeenrannassa järjestetään elokuussa Rajat auki -niminen kulkue, jonka vaatimuksena on Suomen itärajan avaaminen – samaan aikaan, kun Venäjä on edelleen valmis kohdistamaan Suomeen hybridivaikuttamista siirtolaispaineen avulla. Rajan avaamista vaativan kulkueen takana ovat kaksi vasemmistoliiton poliitikkoa. Kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy, miksi vasemmistoliiton puoluejohto vaikenee Suomen turvallisuutta epävakauttavasta toiminnasta.
Lue lisää
Lue lisää
