Jaana Strandman: Opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset virastot ja laitokset keskittymään arjen perustehtäviin

Opetushallituksen tehtävänä on kehittää ja ohjata varhaiskasvatusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista, kansanedustaja Jaana Strandman korostaa.

– Lisäksi Opetushallitus edistää suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä ja tuottaa tietoa alan kehittämiseksi. Opetushallitus laatii myös opetussuunnitelmien perusteet ja tutkintojen perusteita sekä tukee koulutuksen järjestäjiä. Opetushallituksen alaisuudessa on CIMO eli kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus sekä kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Myöskin valtion erityiskoulut kuuluvat viraston alaisuuteen ja ohjaukseen. Opetushallituksen budjetti on reilut 66milj.euroa, Strandman sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä on kehittää ja ohjata Suomen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa.

– Tämä kattaa laaja-alaisesti varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, tieteeseen, taiteeseen, kulttuuriperintöön, liikuntaan, nuorisotyöhön, kirjastoihin ja kirkollisiin asioihin. Ministeriö valmistelee myös asiaan liittyvät lait, asetukset ja päätökset sekä hallinnoi niihin liittyviä talousarvioasioita. Ministeriön alaisuuteen kuuluvat Opetushallituksen lisäksi Suomen Akatemia, Taiteen edistämiskeskus (TAIKE), Saavutettavuuskirjasto CELIA, Varastokirjasto, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus, Museovirasto, Hevosopisto, Tieteen tietotekniikan keskus (CSC9 ja Suomenlinnan hoitokunta. Varsin monia virastoja, laitoksia, yhtiöitä ja muita toimijoita kuuluu siis Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Resurssit mahdollisimman vaikuttavasti perustehtäviin

Strandman katsoo, että valtionhallinnon sopeuttamisohjelman yhteydessä ja lisäsäästöjä haettaessa Opetushallituksen toiminta ja hallinto on tarkasteltava Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uudelleen.

– Päällekkäisiä toimintoja, kuten hallinto-, tietohallinto- ja viestintäpalveluja tulee yhdistää ja suoraviivaistaa. Tämä selkeyttää työnjakoa ja johtajuutta sekä parantaa tiedonkulkua. Strategista työtä tulee vahvistaa ja vastuita tarkennetaan, jotta ohjaus on linjakasta ja tehokasta.

– Tavoitteena on kustannusten vähentäminen, toiminnan tehostaminen sekä hallinnollisten rakenteiden yksinkertaistaminen. Tarkoituksena on karsia hallintokuluja ja kohdistaa resurssit mahdollisimman vaikuttavasti kasvatuksen ja opetuksen perustehtäviin. On arvioitava, millaisia instituutioita ja hallintoa tarvitsemme, jotta oppimistuloksemme lähtevät nousuun?

– Kaikki voimat ja rahoitus on osoitettava arjen perustehtäviin ja lasten ja nuorten oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen tukemiseen konkreettisesti. Koulut ja opetushenkilöstö tarvitsevat selkeitä ohjeita ja opastusta nykypäivän arjen haasteisiin ja siihen on panostettava. Paperien pyörittämisestä, erilaisista selvittelyistä ja työryhmien perustamisesta on päästävä suoraviivaisempaan toimintaan keskittyen maamme opetus- ja kulttuuritoiminnan ydintehtäviin.

Säästötoimien tarkoitus uudistaa ja turvata

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus on ohjattava ja valvottava kasvua tukeviin ja yrityksien menestymiseen liittyviin tutkimuksiin. Viime aikoina esillä olleet muun muassa kynsistudiotutkimukset eivät tätä tavoitetta tue. Hallituksen osoittamat yli 3miljardin tutkimus- ja kehittämisrahat tulee kohdentua paremmin ja tavoitteellisemmin ja tästä Suomen Akatemian tulee kantaa vastuuta, Strandman katsoo.

– Säästötoimien tarkoituksena ja tavoitteena on uudistaa, turvata koulutuksen ja osaamisen kehittämisen jatkuvuus ja varmistaa, että julkiset varat kohdentuvat vaikuttavasti perustyöhön ja ydintehtäviin nyt ja myös tulevaisuudessa. Keskeistä on opetuksen ja oppimisen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien edistäminen sekä koulutuksen tuloksellisuuden edistäminen.