LEHTIKUVA
Suomi onnistui erinomaisesti tämän kauden viimeisessä EU-rahahaussa (Connecting Europe Facility, CEF-ohjelma). Rahoitusta saatiin 91 miljoonaa euroa hankkeille, jotka ovat tärkeitä erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja ulkomaankaupan kannalta.
Rahoitusta saaneiden hankkeiden jalokivi on jäänmurtaja Aino, jonka rakentamiselle myönnettiin 42 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on vastuu jäänmurron kokonaisuudesta ja se valmistelee parhaillaan vanhenevan jäänmurtokaluston uusimisohjelmaa. Jäänmurtajia on mahdollista tilata Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa olevan erityistehtäväyhtiö Arctian tai Väyläviraston kautta. Arctian jäänmurtajalaivastoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan murtajaa, joista vanhin Voima on ollut käytössä yli 70 vuotta.
Jäänmurtokaluston uusimisohjelmasta on tarkoitus päättää alkusyksystä 2025. Yhteistyötä jäänmurtolaivastojen uudistamiseksi ja operatiivisen koordinoinnin varmistamiseksi tehdään erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa.
Suomen jäänmurtajakaluston uusiminen aloitetaan Ainolla, jonka osalta on jo tehty erillinen päätös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Rakentaminen alkaa vuonna 2026 ja kestää noin 36 kuukautta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on korostanut jäänmurron keskeistä roolia Suomen ulkomaankaupalle, turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Jäänmurtajat ovatkin tällä hetkellä usein otsikoissa ja herättävät suurta kiinnostusta monesta syystä. Jäänmurtajille riittää kysyntää paitsi Suomessa, joka on jäätyvärantainen saari, myös globaalisti.
Valtataistelu arktisilla alueilla on paitsi kauppapolitiikkaa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja onnistuminen siinä edellyttää jäänmurtokyvykkyyksiä.
– Jäänmurto on nyt kuumempaa kuin koskaan. Se on osa Suomen kriittistä infraa ja meillä on ainutlaatuista osaamista paitsi jäänmurron operoinnissa myös suunnittelussa ja rakentamisessa. Merialueemme on nykyisin myös Naton sisämeri ja tämäkin on huomioitava kun me uudistamme jäänmurtajiamme, Ranne kertoo.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili alkuviikosta Rauma Marine Constructionsin telakalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoministeri Wille Rydmanin ministerikauden yksi kärkihankkeista on toteutumassa, sillä Helsingissä aletaan jo tänä vuonna rakentaa raskaan sarjan jäänmurtajaa. Tilaus vahvistaa merkittävällä tavalla Suomen meriteollisuutta.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman oli keskiviikkona Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa allekirjoittamassa ns. ICE Pact -aloitteen yhteisymmärryspöytäkirjaa, jolla käynnistettiin Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välinen yhteistyö maailmanluokan arktisten ja polaaristen jäänmurtajien kehittämiseksi.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
