Lastensuojelun työntekijöille tehty kyselytutkimus kertoo karua kieltään ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta. Lastensuojelulain tavoitteet jäävät toteutumatta, koska maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä vallitsevat niiden omat lait. Sosiaalityöntekijät eivät usein uskalla puuttua lapsiin kohdistuviin akuutteihin tilanteisiin, koska pelkäävät maahanmuuttajataustaisten rikollisjengien kostoa. Poliisikaan ei ehdi apuun.

Kyselytutkimuksen mukaan rikollisjengien ja sukujen taholta tuleva uhka estää lastensuojeluviranomaisia toimimasta lastensuojelulain mukaan, kirjoittaa ruotsalaislehti Göteborgs-Posten. Tällaista ”vaikemisen kulttuuria” esiintyy maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ympäri Ruotsia.

– Jokainen tällainen tapaus on liikaa. Tämä on tärkeä signaali siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kommentoi kriminologi Amir Rostami.

Tutkimuksen mukaan monet sosiaalialan työntekijät ovat kokeneet uhkailua rikollisjengien ja rikollisten sukuklaanien taholta. Työntekijälle on saatettu esimerkiksi vihjata, että ”me tiedämme, missä sinä asut” tai ”me tiedämme, missä sinun lapsesi käyvät koulua”.

Uhkailut ajavat lastensuojelulain yli

Kyselyyn vastasi 480 sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät maahanmuuttajavaltaisilla alueilla lasten ja nuorten parissa. Heistä seitsemän prosenttia vastasi jättäneensä puuttumatta lapseen kohdistuneeseen akuuttiin tilanteeseen, koska oli saanut uhkauksia tai muuten pelkäsi.

– Sosiaalitoimi on lapsen viimeinen turva. Jos sitä estetään toimimasta uhkailuilla, tilanne on todella vakava, toteaa Ruotsin Akavan puheenjohtaja Heike Erkers.

Sosiaalityöntekijöiden tunteman pelon tarkat syyt eivät käy ilmi kyselytutkimuksesta, mutta asia voi liittyä yleiseen väkivaltarikollisuuden nousuun ja rikollisten kasvaneeseen valtaan yhteiskunnassa, Erkers arvioi.

Poliisi ei auta

Joka neljäs kyselyyn vastanneista kertoi joutuneensa tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut poliisin tukea työtehtäviensä suorittamiseen, mutta ei ollut saanut sitä. Ammattiliiton puheenjohtaja Erkers ymmärtää poliisin resurssipulan, mutta pitää huonona sellaista ajattelua, että uhkailujen tai vaaratilanteiden katsotaan ikään kuin ”kuuluvan työhön”.

– Jos on ajauduttu siihen, että lapsi on kuolemanvaarassa, jos häntä ei oteta huostaan, mutta huostaanottoa ei uskalleta tehdä uhkailujen takia, niin silloin ollaan jo todellakin pohjalla, Heike Erkers sanoo.

Rikollisjengit värväävät yhä enemmän lapsia

Jengien värväämiseen puuttumista pidetään ratkaisevana keinona vakavan jengiväkivallan torjunnassa. Tilanne on kuitenkin menossa huonompaan suuntaan, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoo tuntevansa enemmän rikollisjengien värväämiksi joutuneita, alle kaksitoistavuotiaista lapsia kuin kaksi vuotta sitten.

Sosiaalityöntekijöiden on kuitenkin vaikea puuttua asiaan, koska he pelkäävät rikollisjengien kostoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on siis avuton maahanmuuttajajengien edessä.

Suomi seuraa Ruotsin tietä

Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan. Helsingin Uutiset on haastatellut keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgrenia, joka kertoo, että myös Suomessa jengeissä pyörivät nuoret voivat päätyä järjestäytyneen rikollisorganisaation apureiksi. Nuoria voidaan käyttää esimerkiksi huumeiden levittämisessä.

Jopa 13-vuotiaat nuoret liikkuvat ylikomisarion mukaan huolestuttavassa seurassa. Huolta aiheuttavissa nuorisoryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.

- Meillä näytetään seuraavan samaa kaavaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, Ahlgren toteaa.

Myös Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että nyt poliisikin myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Ruotsin tiellä. Tuolloin asian myönsi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

SUOMEN UUTISET