

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Jengit estävät lastensuojelun toiminnan – seuraako Suomi tässäkin Ruotsin tietä?
Lastensuojelun työntekijöille tehty kyselytutkimus kertoo karua kieltään ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta. Lastensuojelulain tavoitteet jäävät toteutumatta, koska maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä vallitsevat niiden omat lait. Sosiaalityöntekijät eivät usein uskalla puuttua lapsiin kohdistuviin akuutteihin tilanteisiin, koska pelkäävät maahanmuuttajataustaisten rikollisjengien kostoa. Poliisikaan ei ehdi apuun.
Kyselytutkimuksen mukaan rikollisjengien ja sukujen taholta tuleva uhka estää lastensuojeluviranomaisia toimimasta lastensuojelulain mukaan, kirjoittaa ruotsalaislehti Göteborgs-Posten. Tällaista ”vaikemisen kulttuuria” esiintyy maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ympäri Ruotsia.
– Jokainen tällainen tapaus on liikaa. Tämä on tärkeä signaali siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kommentoi kriminologi Amir Rostami.
Tutkimuksen mukaan monet sosiaalialan työntekijät ovat kokeneet uhkailua rikollisjengien ja rikollisten sukuklaanien taholta. Työntekijälle on saatettu esimerkiksi vihjata, että ”me tiedämme, missä sinä asut” tai ”me tiedämme, missä sinun lapsesi käyvät koulua”.
Uhkailut ajavat lastensuojelulain yli
Kyselyyn vastasi 480 sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät maahanmuuttajavaltaisilla alueilla lasten ja nuorten parissa. Heistä seitsemän prosenttia vastasi jättäneensä puuttumatta lapseen kohdistuneeseen akuuttiin tilanteeseen, koska oli saanut uhkauksia tai muuten pelkäsi.
– Sosiaalitoimi on lapsen viimeinen turva. Jos sitä estetään toimimasta uhkailuilla, tilanne on todella vakava, toteaa Ruotsin Akavan puheenjohtaja Heike Erkers.
Sosiaalityöntekijöiden tunteman pelon tarkat syyt eivät käy ilmi kyselytutkimuksesta, mutta asia voi liittyä yleiseen väkivaltarikollisuuden nousuun ja rikollisten kasvaneeseen valtaan yhteiskunnassa, Erkers arvioi.
Poliisi ei auta
Joka neljäs kyselyyn vastanneista kertoi joutuneensa tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut poliisin tukea työtehtäviensä suorittamiseen, mutta ei ollut saanut sitä. Ammattiliiton puheenjohtaja Erkers ymmärtää poliisin resurssipulan, mutta pitää huonona sellaista ajattelua, että uhkailujen tai vaaratilanteiden katsotaan ikään kuin ”kuuluvan työhön”.
– Jos on ajauduttu siihen, että lapsi on kuolemanvaarassa, jos häntä ei oteta huostaan, mutta huostaanottoa ei uskalleta tehdä uhkailujen takia, niin silloin ollaan jo todellakin pohjalla, Heike Erkers sanoo.
Rikollisjengit värväävät yhä enemmän lapsia
Jengien värväämiseen puuttumista pidetään ratkaisevana keinona vakavan jengiväkivallan torjunnassa. Tilanne on kuitenkin menossa huonompaan suuntaan, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoo tuntevansa enemmän rikollisjengien värväämiksi joutuneita, alle kaksitoistavuotiaista lapsia kuin kaksi vuotta sitten.
Sosiaalityöntekijöiden on kuitenkin vaikea puuttua asiaan, koska he pelkäävät rikollisjengien kostoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on siis avuton maahanmuuttajajengien edessä.
Suomi seuraa Ruotsin tietä
Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan. Helsingin Uutiset on haastatellut keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgrenia, joka kertoo, että myös Suomessa jengeissä pyörivät nuoret voivat päätyä järjestäytyneen rikollisorganisaation apureiksi. Nuoria voidaan käyttää esimerkiksi huumeiden levittämisessä.
Jopa 13-vuotiaat nuoret liikkuvat ylikomisarion mukaan huolestuttavassa seurassa. Huolta aiheuttavissa nuorisoryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
- Meillä näytetään seuraavan samaa kaavaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, Ahlgren toteaa.
Myös Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että nyt poliisikin myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Ruotsin tiellä. Tuolloin asian myönsi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Christer Ahlgren Heike Erkers huostaanotto Klaanit rikollisjengit lapset Nuoriso Göteborg Seppo Kolehmainen Ruotsi lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


10 000 lasta kateissa Ruotsissa – satojen miljoonien lapsilisät ja vanhempainrahat juoksevat huijareiden taskuun

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Hallitus haluton puhumaan maahanmuuttajien aiheuttamasta turvallisuusuhasta – PS: ”Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella”

Äiti Göteborgin lähiössä: ”Karkottakaa poikani – mikään muu ei auta”

Lastensuojelu kriisissä – istuva hallitus siirtää uudistuksen seuraavalle hallitukselle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.