KOLUMNI Puolustusministeri Jussi Niinistö ottaa kantaa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilaamaan mielipidekyselyyn, jossa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilaamassa mielipidekyselyssä selvitettiin taas kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Kaikkiaan haastateltiin 1 000 henkilöä. Seuraavassa muutamia kiintoisia poimintoja tuloksista:

Suomen turvallisuusympäristön kehitys on vaikuttanut tuloksiin omalta osaltaan. Venäjän kielteisen kehityksen arvioidaan selvästi lisääntyneen. Natoa kannatetaan Venäjän uhan vuoksi ja jäsenyyttä vastustetaan samasta syystä.

Neljä viidesosaa vastaajista tukee nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Yhtä korkea mittaustulos saatiin viimeksi vuonna 2003. Allekirjoittanutta ilahduttaa myös se, että puolustuspolitiikan hoitoon ollaan myös yhä tyytyväisempiä. 80 % vastaajista on sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaa on Suomessa hoidettu erittäin tai melko hyvin. Erityisesti perussuomalaisia äänestävien keskuudessa on puolustuspolitiikan hoidon arvostus selvästi kohonnut. Kiitän luottamuksesta!

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että maanpuolustustahdon mittaamiseen käytettyyn, jo klassikoksi muodostuneeseen kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vastasi myöntävästi 71 % väestöstä. Laskua edelliseen vuoteen oli seitsemän prosenttia, mikä on jo tilastollisestikin merkittävää. Yhtä suurta vuoden aikana tapahtunutta laskua saa hakea niinkin kaukaa kuin vuodelta 1988. Naisista myöntävästi vastasi vain 64 %.

Syitä kehitykseen voi tällä hetkellä vain arvailla, joten asiaa on syytä tutkia. Maanpuolustuskorkeakoulu onkin parhaillaan aloittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on rakentaa ymmärrystä maanpuolustustahdon sisällöstä 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja luomaan uutta pohjaa sille, miten tutkimme suomalaisten sitoutumista maanpuolustukseen.

Eräs selitys voisi olla, että mitä lähempänä turvallisuusympäristön muutoksen myötä todellinen kriisi näyttäisi olevan, sitä konkreettisemmaksi aseellinen puolustautuminen epävarmassa tilanteessa muodostuu. Tällöin on luonnollisesti Suomen puolustuksen oltava kunnossa ja lähes puolet kansalaisista onkin sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa. Tähän huutoon vastaamme tulevaisuuden resurssitarpeiden osalta näillä näkymin alkuvuodesta julkaistavassa valtioneuvoston puolustusselonteossa.

Jussi Niinistö
puolustusministeri