

LEHTIKUVA
Jussi Niinistö: Puolustuspolitiikka hyvin hoidettu
KOLUMNI Puolustusministeri Jussi Niinistö ottaa kantaa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilaamaan mielipidekyselyyn, jossa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilaamassa mielipidekyselyssä selvitettiin taas kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Kaikkiaan haastateltiin 1 000 henkilöä. Seuraavassa muutamia kiintoisia poimintoja tuloksista:
Suomen turvallisuusympäristön kehitys on vaikuttanut tuloksiin omalta osaltaan. Venäjän kielteisen kehityksen arvioidaan selvästi lisääntyneen. Natoa kannatetaan Venäjän uhan vuoksi ja jäsenyyttä vastustetaan samasta syystä.
Neljä viidesosaa vastaajista tukee nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Yhtä korkea mittaustulos saatiin viimeksi vuonna 2003. Allekirjoittanutta ilahduttaa myös se, että puolustuspolitiikan hoitoon ollaan myös yhä tyytyväisempiä. 80 % vastaajista on sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaa on Suomessa hoidettu erittäin tai melko hyvin. Erityisesti perussuomalaisia äänestävien keskuudessa on puolustuspolitiikan hoidon arvostus selvästi kohonnut. Kiitän luottamuksesta!
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että maanpuolustustahdon mittaamiseen käytettyyn, jo klassikoksi muodostuneeseen kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vastasi myöntävästi 71 % väestöstä. Laskua edelliseen vuoteen oli seitsemän prosenttia, mikä on jo tilastollisestikin merkittävää. Yhtä suurta vuoden aikana tapahtunutta laskua saa hakea niinkin kaukaa kuin vuodelta 1988. Naisista myöntävästi vastasi vain 64 %.
Syitä kehitykseen voi tällä hetkellä vain arvailla, joten asiaa on syytä tutkia. Maanpuolustuskorkeakoulu onkin parhaillaan aloittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on rakentaa ymmärrystä maanpuolustustahdon sisällöstä 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja luomaan uutta pohjaa sille, miten tutkimme suomalaisten sitoutumista maanpuolustukseen.
Eräs selitys voisi olla, että mitä lähempänä turvallisuusympäristön muutoksen myötä todellinen kriisi näyttäisi olevan, sitä konkreettisemmaksi aseellinen puolustautuminen epävarmassa tilanteessa muodostuu. Tällöin on luonnollisesti Suomen puolustuksen oltava kunnossa ja lähes puolet kansalaisista onkin sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa. Tähän huutoon vastaamme tulevaisuuden resurssitarpeiden osalta näillä näkymin alkuvuodesta julkaistavassa valtioneuvoston puolustusselonteossa.
Jussi Niinistö
puolustusministeri
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomessa tehty noin sata maanpuolustuksen kannalta epämääräistä kiinteistökauppaa

Jussi Niinistö: EU ei ole puolustusyhteisö, mutta se on kuitenkin turvallisuusyhteisö

Jussi Niinistö: Ensimmäinen ministerivuosi takana

Niinistö: Hävittäjät ovat olennainen osa puolustusta
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.