Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle

Lounais-Suomen poliisilaitos tutkii Turussa vanhuspalveluyksikössä tiistaina tapahtunutta väkivallantekoa. Yksi asukkaista kuoli saamiinsa vammoihin, ja toisen vammat vaativat sairaalahoitoa. Teosta epäilty on hoivayksikön asukas. Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan myös vanhusten hoivayksiköissä on haasteellisia asukkaita, joiden kanssa ei pelkällä ”puhejudolla” pärjää, vaan tarvitaan muita keinoja.

– Hoitohenkilöstön osaamisella tilanteissa, joissa potilas on aggressiivinen, on suuri merkitys. On kuitenkin tilanteita, joissa ”puhejudolla” ei aina pärjää, ja näihin tilanteisiin on saatava muita resursseja. Näissä tilanteissa hoivayksikössä tulisi olla selkeä ja toimiva suunnitelma ja hoitopolku, sanoo perussuomalainen kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen.

– Joskus se voi olla esimerkiksi ensihoito ja päivystys. Päivystyksessä voi olla kuitenkin rajoitutut resurssit psykogeriatrisen potilaan hoitoon. Potilas saatetaan palauttaa takaisin hoivayksikköön. Kyseessä on työsuojelullinen riski henkilöstölle ja potilasturvallisuusriski muille potilaille.

Ongelmana vanhustenhoidon tasapäistäminen

Hoivayksiköissä tapahtuvat väkivallan uhat tai teot ovat vakavia. Hoivayksiköiden asukkaat tulisi Juvosen mukaan sijoittaa diagnoosinsa mukaisiin hoivapaikkoihin. Ikääntymiseen liittyy erilaisia muistisairauksia ja oireita. Psykogeriatrisessa hoivayksikössä voidaan hoitaa käyttäytymiseltään haasteellisia muistisairaita ikääntyneitä.

– Ongelma on kuitenkin se, että vanhustenhoitoa tasapäistetään Suomessa ja ihmisiä sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan, jossa resurssit eivät riitä haasteellisten ja jopa aggressiivisten vanhuspotilaiden hoitoon, Juvonen sanoo.

Yksikössä voi olla hyvinkin vaativaa hoitoa tarvitsevia ja niitä, jotka tarvitsevat vähemmän hoivaa. Potilasta sijoitettaessa Juvonen pitää tärkeänä, että tämän tausta käydään läpi. Taustaan voi liittyä myös elämänmittainen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat.

Myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä

Vanhustenhoidossa on kiitettävästi tehty lääkehoidon arviointia ja rauhoittavien lääkkeiden käytön varjopuolet, esimerkiksi vanhusten kaatumiset, on huomioitu. Vanhustenhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleenkin hyvää lääkehoidon osaamista. Vanhuksen levottomuuteen ja väkivaltaisuuteen voi liittyä myös kipu tai jokin puhjennut sairaus, kuten vaikkapa virtsatieinfektio. Juvonen pitää tärkeänä, että vanhustenhoivayksiköllä on käytettävissään lääkärin palvelut välittömästi näissä tilanteissa.

– Lääkkeetön hoito ei ole itseisarvo, vaan joudumme vanhustenhoidossa tilanteisiin, että myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä. Sillä suojellaan paitsi potilasta itseään, myös muita lähellä olevia ihmisiä, Juvonen toteaa.

Henkilöstöä tarvitaan lisää

Vanhusten huoneiden ovia ei saa lukita vanhustenhoivayksiköissä. Hoitohenkilöstö on vaikeassa tilanteessa silloin, kun hoivayksikössä ilmenee potilaiden levottomuutta, mutta henkilökuntaa ei riitä vastaamaan tilanteeseen.

– Miten esimerkiksi yöaikaan yksin työvuorossa oleva yöhoitaja voi pärjätä näissä tilanteissa? Siinä olisi sosiaali- ja terveysministeriölle mietittävää. Kyseessä on paitsi työntekijöiden työsuojelu, myös potilasturvallisuus, Juvonen toteaa.